Veikkausliigassa enemmän pelaajia kuin koskaan

Veikkausliiga pelataan tiiviinä 33 ottelun sarjana reilun kuuden kuukauden aikana. Vuonna 2014 kausi kesti 204 päivää, mikä tarkoittaa, että Veikkausliiga-joukkueet pelasivat liigaottelun keskimäärin 6,2 päivän välein. Maaottelutaukojen, cup- ja euro-ottelujen takia syntyy otteluruuhkia, eikä sarjaottelu per viikko -tahtia voida nykyisen sarjajärjestelmän aikana ylläpitää. Otteluruuhkat kysyvät joukkueilta leveyttä ja mahdollisuuksia pelaajarotaatioon. Joka vuosi kuullaan valitettavan pelaajaryhmien pienestä koosta ja siitä, kuinka loukkaantumisriskit lepopäivien vähyyden takia kasvavat. Valitus on toki aiheellista, mutta kuinka pieniä Veikkausliiga-joukkueiden pelaajaryhmät todella ovat?

FC Honka teki kaudella 2014 Veikkausliiga-historiaa peluuttamalla kauden aikana peräti 47 pelaajaa. Päävalmentaja Shefki Kuqin pyörittämä pelaajakaruselli rikkoi aiemman, TPV:n kaudella 1999 tekemän ennätyksen kahdella pelaajalla. Kaudella 2013 Hongan riveissä kentälle pääsi 25 pelaajaa, ja Veikkausliiga-kausina 2006–2013 Hongan keskimääräinen käytettyjen pelaajien määrä oli 23,6. Shefki Kuqi toi Tapiolaan mukanaan muutakin kuin räiskyvän valmentajapersoonansa.

Eniten käytettyjä pelaajia Veikkausliigassa

Kauden 2014 joukkueista myös TPS ja HJK nousivat kaikkien aikojen eniten pelaajia käyttäneiden joukkueiden top 10 -listalle. Veikkausliigasta pudonneessa TPS:ssa pelaajaovet kävivät kauden aikana molempiin suuntiin, ja kentällä nähtiin paljon nuoria pelaajia. Kaiken kaikkiaan 13 TPS-pelaajaa teki kauden aikana Veikkausliiga-debyyttinsä. HJK puolestaan panosti menestyksekkäästi euro-otteluihin ja niiden tuomiin otteluruuhkiin hankkimalla läjän vahvistuksia. Klubin kauden 30:stä kentällä käyneestä pelaajasta 11 ei pelannut HJK:n organisaatiossa edellisellä kaudella.

Viime kaudella vähiten pelaajia käytti Vaasan Palloseura, kun Olli Huttunen peluutti kauden aikana 22 pelaajaa. Vähiten pelaajia yhdellä kaudella on liigan historiassa käyttänyt FF Jaro kaudella 1996, kun pietarsaarelaisten pelipaidan kauden aikana veti ylleen vain 16 pelaajaa.

Kausi 2014 oli Veikkausliigassa pelaajamääriltään muutenkin ennätyksellinen, sillä pelaajakeskiarvo oli liigahistorian korkein, 27,8 pelaajaa joukkuetta kohden. Myös ulkomaalaispelaajia pelasi liigassa aiempaa enemmän, 8,5 pelaajaa/joukkue. Korkeista lukemista ei voi syyttää ainoastaan Honkaa, sillä pelaaja- ja ulkomaalaispelaajakeskiarvot olisivat olleet historian korkeimmat myös ilman espoolaisseuran panosta (26,1 pelaajaa/joukkue ja 8,2 ulkomaalaista/joukkue). Keskimäärin Veikkausliiga-joukkueet ovat käyttäneet liigahistorian 25 kauden aikana 23,0 pelaajaa ja 4,5 ulkomaalaista joukkuetta kohden.

Veikkausliigan käytetyt pelaajat ja ulkomaalaispelaajat 1990–2014

Pelaajamäärät ovat kasvaneet ensimmäisestä Veikkausliiga-kaudesta 1990 lähtien merkittävästi. Viime kaudella Veikkausliiga-joukkueet peluuttivat keskimäärin yli 9 pelaajaa enemmän kuin historian ensimmäisellä liigakaudella. Pelaajaryhmien kasvuprosentiksi kaudesta 1990 kauteen 2014 tuleekin huimat 49,8 %.

Yksi selittävä tekijä pelaajamäärien kasvulle on ottelumäärä. Ensimmäisellä liigakaudella joukkueet pelasivat 22 ottelua (ja lisäksi pudotuspelit), kun nykyisessä sarjajärjestelmässä otteluita pelataan 33. Toisaalta, myös kausina 1991 ja 1992 pelattiin 33 ottelua, mutta joukkueiden pelaajakeskiarvot pysyivät reilussa 20 pelaajassa. Veikkausliigan historiassa 33 ottelun kausina pelaajamäärät ovat kuitenkin olleet suuremmat kuin muina kausina. 33 ottelun kausina pelaajaryhmän keskimääräinen koko on ollut 24,1 ja ulkomaalaispelaajakeskiarvo 5,4 pelaajaa joukkuetta kohden, kun vähemmän otteluita pelattuina kausina lukemat ovat 22,5 ja 4,1. Kun lasketaan mukaan vain 2000-luvulla pelatut Veikkausliiga-kaudet, on 33 ottelun kausina käytettyjä pelaajia ollut keskimäärin 25,3 ja vähemmän kuin 33 ottelun kausina 22,8 joukkuetta kohden. Ulkomaalaisten määrä joukkuetta kohden on 2000-luvulla 33 ottelun kausina ollut 6,5 ja muina kausina 4,6.

Pelaajat ottelumäärän mukaan

Myös sarjasijoitus vaikuttaa pelaajamääriin. Veikkausliigan voittajat ovat käyttäneet selvästi vähemmän pelaajia kuin sarjassa viimeiseksi sijoittuneet. Voittajien keskimääräinen kauden aikana käytettyjen pelaajien määrä on 22,2. Sarjan viimeiseksi sijoittuneet joukkueet ovat käyttäneet keskimäärin 26,0 pelaajaa. Sama pätee ulkomaalaispelaajien määriin. Voittajilla ulkomaalaisia pelaajia on ryhmissään ollut keskimäärin 3,6 ja viimeiseksi sijoittuneilla 6,8. Putoamispeikko saa liigajoukkueen vahvistamaan ryhmäänsä pelaajahankinnoin ja suuntaamaan toivovan (tai epätoivoisen) katseensa ulkomaille. Keskikastin joukkueiden (laskin tässä sarjasijoitukset 5–8) pelaajaryhmät ovat olleet kooltaan keskimäärin 23,0 pelaajan ja 4,4 ulkomaalaisen vahvuisia. Keskikastin joukkueiden pelaajaryhmät vastaavatkin keskiarvoiltaan lähes täysin koko Veikkausliiga-historian keskiarvoja.

Käytettyjen pelaajien ja ulkomaalaispelaajien määrän lisäksi ulkomaalaispelaajien suhteellinen osuus kaikista Veikkausliiga-pelaajista oli kaudella 2014 ennätyskorkea, 30,5 %. Ensimmäisellä liigakaudella 1990 ulkomaalaispelaajien osuus oli vain 8,5 % ja kaudella 1991 osuus oli historian pienin, 7,7 %. Vielä kaudella 2013 ulkomaalaisten osuus oli 24,0 %, mutta kun viime kaudella neljä seuraa (FC Honka, SJK, FF Jaro ja IFK Mariehamn) peluutti vähintään 10 ulkomaalaispelaajaa, nousi osuus yli 30 prosentin. Veikkausliigan historiassa ulkomaalaisten pelaajien suhteellinen osuus liigapelaajista on 19,5 %.

Ulkomaalaispelaajien suhteellinen osuus

SJK:n ryhmässä oli viime kauden Veikkausliiga-joukkueista suhteessa eniten ulkomaalaisia pelaajia, kun sen kaikista kentällä käyneistä pelaajista ulkomaalaisia oli 52,2 %. Viime kauden suhteessa suomalaisin joukkue oli puolestaan FC Lahti, jonka pelaajista 17,4 % oli ulkomaalaisia. Vähintään 50 % ulkomaalaispelaajan suhteellisia osuuksia Veikkausliigan historiassa on ollut 10 kertaa. Suurin suhteellinen ulkomaalaispelaajien osuus on kaudelta 2009, kun IFK Mariehamnin joukkueen 19 pelaajasta 12 oli ulkomaalaisia prosenttiosuuden ollessa 63,2 %. IFK Mariehamnin (yhteensä neljänä kautena) ja SJK:n lisäksi vähintään 50 % ulkomaalaispelaajan suhteellisia osuuksia on ollut RoPS:lla (kolmena kautena), AC Oululla ja TPV:llä.

Eniten ulkomaalaispelaajia Veikkausliigassa yhden kauden aikana peluuttanut joukkue on TPV kaudella 1999, kun tamperelaisjoukkuetta pääsi edustamaan peräti 23 ulkomaalaista pelaajaa. Ilman ainuttakaan ulkomaalaispelaajaa pelanneita ryhmiä liigassa on pelannut 16, edellisen kerran ainoastaan kotimaisin voimin pelasi FC Honka kaudella 2007. Näistä 16:sta ilman ulkomaalaisia pelanneista joukkueista 13 pelasi liigassa ennen vuosituhannen vaihdetta, mikä kertoo rajusti muuttuneesta pelaajapolitiikasta.

Eniten ulkomaalaispelaajia Veikkausliigassa

Mistä Veikkausliigan kasvaneet pelaajamäärät sitten kertovat? Menestys- ja säilymispakon luomista paineista? Tietoisesta valinnasta kasvattaa pelaajaryhmien kokoa ja mahdollistaa pelaajaryhmän sisäistä rotaatiota? Halusta nostaa nuoria lupauksia pelaavaan kokoonpanoon? Sekavasta pelaajapolitiikasta ja pitkän tähtäimen pelaajastrategian puutteesta? Ehkä vähän näistä kaikista.

1 thought on “Veikkausliigassa enemmän pelaajia kuin koskaan

  1. Päivitysilmoitus: Veikkausliiga nuorenee | Kuntopuntari

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s