HJK myrskyn silmässä

HJK:n kausi 2015 on ollut heikko, ja tämänhetkisen alamäen jatkuessa kauden alussa varmana mestarina pidetty Klubi on pahimmillaan jäämässä jopa mitaleitta. Mika Lehkosuon onnistumisesta HJK:n päävalmentajana on keskusteltu paljon, ja joidenkin mielestä jopa hänen tulevaisuutensa joukkueen johdossa on uhattuna. Kuinka heikosti Lehkosuon HJK on sitten menestynyt?

Viime kaudella meni kaikki nappiin, kun HJK hävisi Lehkosuon alaisuudessa vain yhden 28 Veikkausliiga-ottelusta. Lisäksi joukkue otti historiallisen paikan Eurooppa-liigan lohkovaiheesta.

Kausi 2015 on puolestaan ollut yhtä tuskaa. Tai, no ei nyt ihan kokonaisuudessaan. Kauden 16 ensimmäisestä Veikkausliiga-ottelustaan Klubi hävisi vain yhden ja joukkueella oli tuossa vaiheessa 7 pisteen kaula liigan kärjessä. Mutta kesäkuun lopussa alkanut, rajusta europettymyksestä ja loukkaantumiskierteestä lisää jyrkkyyttä kasvanut alamäki on ollut niin synkkä, ettei seuran lähihistoriasta löydy vastaavaa.

HJK on pelannut viimeiset kuusi Veikkausliiga-otteluaan ilman voittoa. Viimeksi vastaavanlainen putki oli kaudella 2007, jolloin HJK oli kauden päätteeksi sarjan seitsemäs. Viimeisestä 12 ottelustaan HJK on ottanut vain 10 pistettä, mikä on tämän kauden Veikkausliigassa heikoin saldo samalta ajanjaksolta.

HJK pistekehitys Veikkausliigassa 2011-2015

Neljään edelliskauteen verrattuna HJK pysyi hyvin tahdissa kauden puoliväliin asti, kunnes alamäki alkoi. Trendin muutos näkyy hyvin yllä olevassa kuvaajassa.

Kun Suomen ylivoimaisesti suurimmilla resursseilla toimiva jalkapalloseura menestyy näin heikosti, aletaan päitä huutaa pölkylle. Suurimpina syntipukkeina on pidetty pelaajarekrytoinneista vastanneita urheilujohtaja Tuomo Saarniota ja toimitusjohtaja Aki Riihilahtea sekä luonnollisesti päävalmentaja Lehkosuota valmennusryhmineen.

Pakko myöntää, että HJK:n pelaajapolitiikka on herättänyt kahden viime kauden aikana kummastusta, sillä pelaajaryhmän vaihtuvuus on ollut todella suurta.

HJK pelaajaryhmän vaihtuvuus 2011-2015

Sekä tällä että viime kaudella HJK on peluuttanut 30 pelaajaa Veikkausliigassa. Tämän kauden pelaajista 56,7 % ei pelannut joukkueessa viime kaudella, ja tasan puolet viime kauden pelaajista ei pelannut Klubissa toissa kaudella. Tällä kaudella Veikkausliigassa pelanneista 30 pelaajasta vain 8 pelasi HJK:ssa myös kaudella 2013, eli peräti 73,3 % kauden 2015 joukkueesta on uusia pelaajia toissa kauteen verrattuna. Tästä on pitkäjänteisyys kaukana.

Jotain pelaajapolitiikan kaaoksesta kertonee myös se, että kahden viime kauden aikana HJK:n maalia on vartioinut kuusi eri maalivahtia. Vertailun vuoksi edellisten yhdeksän kauden aikana HJK:n maalilla pelasi neljä maalivahtia.

Mika Lehkosuon tilastot HJK:n puikoissa ovat olleet todella vakuuttavat ennen kesäkuun lopussa alkanutta surkeaa jaksoa.

HJK valmentajat 2000-luku pistekeskiarvo

Lehkosuon HJK-pestin alku oli seuran 2000-luvun valmentajista paras, ennen viime aikojen notkahdusta. Edelleen Lehkosuon kokonaispistekeskiarvo Veikkausliigassa on kahden pisteen tuntumassa, mikä on todella kova lukema.

HJK:n 2000-luvun paras valmentaja pistekeskiarvon perusteella on reilun yhden kauden joukkuetta valmentanut Sixten Boström, joka sai väistyä Lehkosuon tieltä. Toiseksi paras on Antti Muurinen, joka johdatti seuran kuudella päävalmentajakaudellaan neljään peräkkäiseen mestaruuteen.

HJK valmentajat 2000-luvulla

Lehkosuo on listalla kolmantena. Hänen pistekeskiarvonsa ei yllä aivan edeltäjiensä tasolle, mutta toisaalta Lehkosuon HJK on onnistunut välttämään häviöt parhaiten, sillä joukkue on hävinnyt vain 14,3 % otteluistaan. Lehkosuon alaisuudessa HJK on päästänyt vähiten maaleja ottelua kohden 2000-luvun Klubi-valmentajista, mutta samalla myös maalinteossa on onnistuttu harvemmin. Helppo nähdä, missä tämän hetken ongelmat ovat.

Sosiaalisen ja perinteisenkin median viime aikoina synnyttämän myrskyn perusteella voisi kuvitella, että HJK on hätää kärsimässä, ja niin seura- kuin valmennusjohtoakin vaaditaan uhrattaviksi. On kuitenkin turhaa tehdä hätäisiä johtopäätöksiä joukkueen ja seuran toiminnasta kuuden tai kahdentoista ottelun tai edes yhden kokonaisen kauden perusteella, vaan on tarkasteltava isompaa kuvaa. Pitääkö joku Jürgen Kloppia huonona valmentajana siksi, että Borussia Dortmund oli viime kaudella Bundesliigan jumbosijalla vielä kauden puolivälin jälkeen? En usko.

HJK on varmasti tehnyt tällä kaudella virheitä niin pelaajarekrytoinneissaan, fysiikkavalmennuksessaan, pelaajarotaatiossaan kuin yksittäisten ottelujen taktisissa nyansseissaan. Totta kai viime aikojen taaperrus on otettava kriittisen tarkastelun alle. Samalla on muistettava, että vielä vähän aikaa sitten seuran toimitusjohtajaa, markkinointijohtajaa ja valmennusjohtoa pidettiin suomifutiksen suunnannäyttäjinä ja esikuvina. Enkä usko, että nuo roolit ovat mihinkään muuttuneet.

Jalkapalloseuran toiminnan eri osa-alueilla tehdään virheitä. Ratkaisevaa on, mitä niistä opitaan. Valitettavasti jalkapallossa seurajohdon pinna on lyhyt, ja aina ei opittuja asioita ehditä toteuttaa ennen kuin mono on viuhunut. Mutta, ehkä nyt kannattaisi laittaa muutama jääpalanen hattuun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s