Veikkausliiga-nousijat syynissä

Veikkausliiga-kaudella 2015 pelasi poikkeuksellisesti kolme nousijajoukkuetta. HIFK:n ja Ilveksen kausia voidaan pitää onnistuneina, mutta KTP:n kausi päättyi suureen pettymykseen sen hävittyä liigakarsinnan PK-35 Vantaalle. Miten nousijakolmikon kaudet vertautuvat aiempiin nousijoihin? Katsotaanpa Veikkausliiga-historiaan.

Sekä HIFK, Ilves että KTP olivat liigakauden alla medioiden ennakkoarvioissa sijoitettu sarjataulukon pohjakerrokseen. HIFK:lla ei todellista putoamisvaaraa ollut koko kauden aikana, ja Ilveskin onnistui hilaamaan itsensä alempaan keskikastiin, vaikka vielä heinäkuun lopulla se oli vain yhden pisteen karsintarajan yläpuolella.

KTP vietti lähes koko kauden taistellen sarjan häntäpäässä, ja lopulta se sijoittui sarjassa 11:nneksi, mikä oikeutti paikkaan liigakarsinnassa. PK-35 Vantaa oli otteluparissa joukkueista vahvempi, joten KTP hakee uudelleen vauhtia sarjaporrasta alempaa.

Halusin verrata kauden 2015 nousijoiden menestystä aiempiin Veikkausliiga-nousijoihin. Koska Veikkausliiga-kausia on pelattu niin 10, 12, 13 kuin 14 joukkueen voimin ei pistemäärät eivätkä sijoitukset eri kausien välillä ole toisiinsa verrannollisia. Siksi päätin käyttää tarkasteluun pistekeskiarvoa sekä suhteellista sijoitusta.

Suhteellisen sijoituksen laskin niin, että sarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue sai arvon 0 ja sarjan voittaja arvon 1. Joukkueiden suhteellisen sijoituksen arvo saadaan jakamalla sijoitukset tasaisesti lukujen 1 ja 0 väliin sen mukaan kuinka monta liigajoukkuetta on kullakin kaudella pelannut.

Veikkausliigan historiassa liiganousijoiden keskimääräinen pistekeskiarvo on ollut 1,14 ja keskimääräinen sijoitus 8,4, kun lasketaan suhteellinen sijoitus 12 joukkueen sarjassa (esim. 14 joukkueen sarjassa keskimääräinen sijoitus olisi 9,7).

Veikkausliiga nousijat pistekeskiarvo suhteellinen sijoitus 1990-2015

HIFK:n pistekeskiarvo (1,30 p/o) ja sijoitus olivat komeasti keskiarvojen yläpuolella. Kaikista liigahistorian nousijoista lähes 70 % on ollut helsinkiläisiä heikompia, kun mittarina käytetään pisteitä ottelua kohden.

Kuvaajasta nähdään, että myös Ilves oli keskimääräistä parempi nousijajoukkue molemmilla mittareilla (1,21 p/o). Pistekeskiarvolla mitattuna Ilves on ollut parempi kuin 59 % liiganousijoista.

KTP:n kausi oli heikko, ja se keräsi vain 0,97 pistettä ottelua kohden. Verrattuna aiempiin nousijoihin KTP:n pistekeskiarvo oli parempi kuin 30 % nousijoista. KTP:tä heikommalla pistekeskiarvolla on liigahistorian 26 kauden aikana kuitenkin säilynyt sarjassa ilman liigakarsintaan joutumista vain kolme joukkuetta.

Haka on ainoa joukkue, joka on voittanut mestaruuden heti noustuaan, kaudella 1998. Samalla kaudella PK-35 (silloin vielä helsinkiläinen) otti sarjassa pronssiset mitalit nousijajoukkueena. Kauden 1998 jälkeen vain yksi nousija on yltänyt heti mitaleille, kun SJK sai kaudella 2014 hopeaa. SJK:lla on myös kaikista nousijoista paras pistekeskiarvo (1,79 p/o).

Veikkausliiga nousijajoukkueiden menestys

Nousijoiden tyypillisin sijoitus ensimmäisellä liigakaudella on sarjan alemmassa keskikastissa, johon 41 % joukkueista päätyy. Heti takaisin Ykköseen on pudonnut joko suoraan tai liigakarsinnan kautta reilu neljäsosa nousijoista (lukuun sisältyy FC KooTeePee kaudella 2003, jolloin se hävisi liigakarsinnan RoPS:lle mutta nostettiin heti takaisin Veikkausliigaan FC Jokereiden luovuttua sarjapaikastaan).

Nousu Veikkausliigaan kasvattaa joukkueiden yleisökeskiarvoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain yhden nousijan yleisökeskiarvo on laskenut edellisestä kaudesta (FC Lahti kaudella 2012).

Veikkausliiga-nousijoiden yleisökeskiarvon kasvu

HIFK:n yleisömäärä viime kauden 928 katsojasta tämän kauden 3 080 katsojan keskiarvoon antoi kasvuprosentiksi huimat 232 %. Kasvu on kymmenen viime kauden ajalta kolmanneksi kovinta. Suurin prosentuaalinen yleisökeskiarvon kasvu on nousijoista ollut FC Hongalla. Kaudella 2005 Hongan yleisökeskiarvo oli Ykkösessä 618 ja vuotta myöhemmin Veikkausliigassa 4 255. Kasvua peräti 589 %.

Myös Ilves ja KTP nostivat yleisökeskiarvojaan, Ilves jopa 40 %. Hyvä saavutus ottaen huomioon, että sen yleisökeskiarvo oli hyvällä tasolla jo kaudella 2014 Ykkösessä (2 338).

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s