Ampukaa, Huuhkajat!

Suomen arvokisakarsintaurakka on jälleen kerran alkanut murheellisesti. Hans Backen johdolla kolmesta ensimmäisestä ottelustaan Suomi on onnistunut ottamaan vain yhden tasapelipisteen Kosovoa vastaan. Jalkapallossa on vaikea tehdä maaleja ilman maalintekoyrityksiä, ja niitä maajoukkueemme on viime aikoina luonut kovin nihkeästi.

Backen päävalmentajakausi on alkanut heikonlaisesti. Vuoden 2016 seitsemästä maaottelusta ja kolmesta MM-karsintaottelusta saldona on kaksi tasapeliä ja kahdeksan häviötä.

3_ekaa_matsia

Karsinnoissa 2000-luvun EM- ja MM-kisoihin Suomi on vain kertaalleen aloittanut karsintansa heikommin kuin Backen miehistö. EM 2012 -kisakarsinta alkoi vielä tylymmin, kun Suomi hävisi kaikki kolme ensimmäistä otteluaan. Palloliiton johto teki tuolloin nopean johtopäätöksen ja antoi Stuart Baxterin lähteä päävalmentajan paikalta.

Suomi on tehnyt tämän vuoden kaikissa otteluissaan keskimäärin vain 0,4 maalia ottelua kohden ja päästänyt samalla 2,1 maalia per ottelu. Vertailun vuoksi Backen edeltäjänä toimineen tilapäisvalmentaja Markku Kanervan johdolla Suomi teki neljässä ottelussa keskimäärin yhden maalin per ottelu ja päästi 0,5 maalia/ottelu. Mixu Paatelaisen ollessa maajoukkueen puikoissa samat luvut olivat 0,8 tehtyä maalia/ottelu ja 1,5 päästettyä maalia/ottelu (Paatelaisen osalta mukana ottelut EM 2016 -karsintojen alusta lähtien, näistä kuusi karsintaottelua ja kaksi maaottelua).

Jos tilastoihin huomioidaan vain karsintaottelut, näyttävät ne seuraavilta:

  • Backe 1,00–1,67
  • Kanerva 1,00–0,50
  • Paatelainen 0,83–1,33

Maaleja ei jalkapallossa tehdä ilman maalintekoyrityksiä. Backen johdolla Suomi on luonut niitä todella vähän, erityisesti suhteessa vastustajaan. Maalintekoyrityksiksi lasketaan maalia kohti suuntautuneet laukaukset, ohi menneet laukaukset sekä blokatut laukaukset.

backe_laukaisutilastot

Suomella on tämän vuoden otteluissaan ollut ottelua kohden keskimäärin vain 5,3 maalintekoyritystä, kun vastustajajoukkueilla on niitä ollut keskimäärin 15,3. Siis 10 laukauksen ottelukohtainen erotus!

Verrataan Backen ajan maajoukkuetta jälleen Kanervaan sekä Paatelaiseen. Alla olevassa kuvaajassa nähdään Suomen maalintekoyritysten ja vastustajien maalintekoyritysten ottelukohtaiset erotukset. Kuvaajassa kulkeva viiva näyttää kolmen ottelun liukuvaa keskiarvoa. Kuvaajan ensimmäinen ottelu vasemmassa reunassa on Färsaaret–Suomi, joka aloitti Suomen osalta EM 2016 -karsinnan syyskuussa 2014.

suomi_laukaukset-vastustaja_101016_valmis

Paatelaisen aikana Suomella oli maalintekoyrityksiä keskimäärin enemmän kuin vastustajilla, vaikka tarkasteltavalla ajanjaksolla Suomi voitti kahdeksasta ottelustaan vain yhden ja pelasi yhden tasapelin. Paatelaisen keskiarvoksi tulee +2,4 maalintekoyritystä ottelua kohden (Suomen keskimääräiset maalintekoyritykset ottelua kohden miinus vastustajien keskimääräiset maalintekoyritykset ottelua kohden).

Kanervan aikana Suomi otti mukavasti pisteitä, vaikka Suomi laukoi keskimäärin reippaasti vähemmän kuin vastustajansa. Kanervan keskiarvo on –7,3 maalintekoyritystä ottelua kohden.

Myös Backen johtamana Suomi on ollut otteluissaan maalintekoyrityksillä mitattuna selkeä altavastaaja. Vain yhdessä ottelussa sillä on ollut vastustajaa enemmän laukauksia, tammikuun maaottelussa Islantia vastaan. Backen keskiarvo on –10 maalintekoyritystä per ottelu.

Okei, kärjistetysti höntsäottelut ovat vain höntsäotteluita, joten otetaan tarkasteluun ainoastaan karsintaottelut.

suomi_laukaukset-vastustaja_karsinta_101016_valmis

Myös karsintaotteluissa Paatelaisen ajan maajoukkue oli näistä kolmesta paras maalintekoyritysten erotuksella mitattuna. Backe puolestaan kirii kilpailullisissa otteluissa Kanervan kantaan:

  • Backe –7,33
  • Kanerva –7,25
  • Paatelainen +0,67

Paatelaisen valmentamana Suomella oli näistä kolmesta valmentajasta eniten laukauksia karsintaotteluissa, 12,7 laukausta/ottelu. Kanervan Suomi laukoi keskimäärin 7,8 kertaa ottelua kohden, ja Backen kolmessa karsintaottelussa Suomi on laukonut keskimäärin 6,7 laukausta ottelua kohden.

uefa_maalintekoyritykset

Koko lista Uefan sivuilla (linkki)

Backen aikana Suomi on kuitenkin tehnyt karsintaotteluissa vähistä maalintekoyrityksistään parhaalla prosentilla maaleja, kun keskimäärin 15 % Suomen laukauksista on uponnut maaliin. Kanervan ajan konversioprosentti oli 12,9 % ja Paatelaisen valmentamana vain 6,6 %. Jalkapallossa keskimäärin noin 10 % laukauksista menee verkon perukoille, luku vaihtelee hieman sarjojen ja kausien välillä.

Kanervan neljässä ottelussa Suomi antoi vastustajien laukoa keskimäärin 15 kertaa ottelua kohden. Backen kolmessa karsintaottelussa sama lukema on 14 laukausta/ottelu ja Paatelaisen aikana 12 laukausta/ottelu.

Vastustajan konversioprosentti oli Kanervan kaudella 3,3 %, Paatelaisella 11,1 % ja Backella 11,9 %. Paatelaisen ja Backen osalta konversioprosentit eivät ole hälyttävän korkeita, vaikka ne hieman keskiarvon yläpuolella ovatkin. Kanervan aikana vastustajat osuivat laukauksistaan poikkeuksellisen pienellä prosentilla maaliin.

Konversioon vaikuttaa moni tekijä: millainen syöttö maalintekoyritykseen annetaan, mistä kohtaa kentältä laukaus lähtee, millä ruumiinosalla palloa yritetään laittaa maaliin, missä asennossa laukoja on, miten laukauksen edessä olevat puolustavat pelaajat ja maalivahti ovat sijoittuneet ja niin edelleen. Tietysti myös laukojalla on merkitystä. Ja sattumalla.

Paatelaisen Suomi laukoi paljon mutta ei saanut paikoistaan maaleja. Ehkä Suomi laukoi paljon rangaistusalueen ulkopuolelta? Ehkä maalintekopaikat tulivat väärille pelaajille? Ehkä Suomella kävi myös vähän huono tuuri?

Kanervan Suomi taas teki hyvällä prosentilla maaleja ja samalla päästi vähän, vaikka vastustajat pääsivätkin yrittämään maalintekoa usein. Suomen maalintekopaikat olivat kenties läheltä maalia ja osuivat laadukkaille maalintekijöille? Samalla Suomi pakotti vastustajat laukomaan lukumäärällisesti useat kutinsa boksin ulkopuolelta? Tai ehkä Suomella kävi tällä kertaa aiempaa parempi tuuri?

Tarkasteltavat ottelumäärät näissä tilastoissa ovat pieniä, ja pieniin otoksiin sattuma vaikuttaa erityisen paljon. Aukottomia johtopäätöksiä tuloksista ei siis voi tehdä, mutta suuntaa ne ehkä kuitenkin antavat.

Hans Backea pidettiin puolustuspelaamisen organisoijana. Tilastot kuitenkin osoittavat, että Suomen vastustajilla on ollut valtava määrä maalintekoyrityksiä samalla kun Suomi itse ei ole onnistunut maalipaikkoja luomaan. Esimerkiksi Belgialla oli Suomea vastaan pelatussa maaottelussa peräti 33 maalintekoyritystä Suomen neljää vastaan. Ottelun jälkeen Backe vielä vakuutti tyytyväisyyttään Suomen puolustuspelaamiseen! Vierastasapeli oli toki komea saavutus, mutta tapa, jolla se tuli, ei sitä todellakaan ollut.

Maajoukkueen puolustuspelaaminen ei päävalmentajan vakuutuksista huolimatta ole kunnossa. Myös hyökkäyspeli huutaa onnettomuuttaan, jos maajoukkue on maalintekoyrityksillä mitattuna samassa kastissa Moldovan ja Gibraltarin kanssa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s