Veikkausliiga 2016, osa 3 – erikoistilanteet

Veikkausliiga-kauden 2016 maaleista noin neljäsosa tehtiin erikoistilanteista. Eniten erikoistilanteista riippuvainen oli KuPS, jonka maaleista lähes puolet tuli kulmapotkuista, rangaistuspotkuista, vapaapotkuista tai rajaheittojen jälkitilanteista.

Kaudella 2016 Veikkausliiga-joukkueilla oli keskimäärin 9,7 erikoistilannehyökkäystä ottelua kohden (InStatin tilastoissa Set Pieces Attack). Eniten erikoistilannehyökkäyksiä ottelua kohden oli RoPS:lla (11,9 kpl/ottelu) ja HIFK:lla (11,6), vähiten VPS:llä (7,3) ja PK-35 Vantaalla (7,8).

Erikoistilannehyökkäysten osuus kaikista hyökkäyksistä (InStatin tilastoissa Attack) oli 9,5 %. Suhteellisesti eniten erikoistilannehyökkäyksiä oli HIFK:lla, jonka kaikista hyökkäyksistä 11,5 % lähti erikoistilanteista. Seuraavaksi eniten niitä oli RoPS:lla (10,9 %), KuPS:lla (10,2 %) ja IFK Mariehamnilla (10,1 %). Suhteellisesti vähiten erikoistilannehyökkäyksiä oli PK-35:lla (7,6 %).

Menneen kauden 458 maalista 118, eli 25,8 %, tehtiin erikoistilanteista. KuPS:n maalinteko oli niistä eniten kiinni, sillä kuopiolaisten kauden 37 osumasta 18 syntyi erikoistilanteista. PS Kemin tekemästä 26 maalista puolestaan vain kolme lähti erikoistilanteista.

veikkausliiga_erikoistilannemaalit_osuudet_2016Mitalikolmikon joukkueista IFK Mariehamn oli suhteessa eniten riippuvainen erikoistilanteista, sillä sen maaleista lähes kolmasosa syntyi niistä. HJK:n ja SJK:n erikoistilannemaalien osuudet jäivät alle viidesosaan niiden maaleista.

Yleisin erikoistilanteesta tullut maali lähti kulmapotkusta, josta syntyneitä maaleja nähtiin kauden aikana 42. Lähes yhtä yleinen erikoistilannemaali oli rangaistuspotku. Eniten pilkulta osui Ilves, jolla rangaistuspotkumaaleja oli seitsemän. Ilveksen kauden 36 maalista näin peräti viidennes (19,4 %) syntyi rangaistuspilkulta.

Veikkausliiga_erikoistilannetyypit_2016.pngRajaheittojen jälkitilanteista tulleita maaleja ja suoria vapaapotkumaaleja nähtiin suhteellisen vähän. Suorista vapaapotkuista osui kauden aikana vain viisi joukkuetta, samoin vain viidelle joukkueelle kertyi maaleja, jotka lähtivät rajaheitoista.

KuPS:n 18 erikoistilannemaalista 10 syntyi kulmapotkusta. PS Kemi, RoPS ja VPS jäivät vain yhteen kulmapotkumaaliin.

veikkausliiga_kulmapotkut_osuudet_2016KuPS:n kulmapotkuosaaminen ei ollut vain sattumaa, sillä Marko Rajamäen ryhmä oli selvästi panostanut erikoistilanteisiin. KuPS:lta nähtiin kauden aikana harjoiteltuja ja vähän harvinaisempiakin kulmapotkukuvioita.

KuPS:lla oli vain hieman keskiarvoa enemmän kulmapotkuja ottelua kohden (KuPS 4,42, Veikkausliigan keskiarvo 4,37), mutta se teki niistä reilusti parhaalla prosentilla maaleja, kun 6,8 % sen kulmapotkuista meni maaliin. Myös FC Lahti (4,9 %) ja IFK Mariehamn (4,5 %) onnistuivat kulmapotkuista keskiarvoa (2,4 %) selvästi paremmin.

kups_kulma_valmis

KuPS:n 1–0-maali RoPS:ia vastaan 13.5.2016 (Azubuike Egwuekwe)

Heikoimmin kulmapotkunsa konvertoivat RoPS, jonka kulmapotkuista vain 0,7 % meni maaliin, PS Kemi (0,8 %) ja VPS (0,9 %).

Neljäsosa maaleista tehdään Veikkausliigassa erikoistilanteista. Osa joukkueista käyttää tilanteet hyvin hyödykseen, osan pelaamiseen niiden merkitys on puolestaan vähäinen. Erikoistilanteisiin panostamisella voidaan kuitenkin saada merkittävää kilpailuetua. Kysykää vaikka tanskalaiselta FC Midtjyllandilta, joka teki 29 erikoistilannemaalia, lähes puolet, kauden 64 maalistaan mestaruuskaudella 2014–2015.


Katso myös:

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s