Vanheneva Veikkausliiga

Veikkausliigaa on perinteisesti kutsuttu kasvattajasarjaksi. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että liigapelaajat ovat keskimäärin entistä vanhempia samalla kun nuorten pelaajien määrä on pienentynyt. Ulkomaalaispelaajien määrä ei sekään ole ainakaan vähenemään päin.

Eniten pelaajia viime kauden Veikkausliigassa oli PK-35 Vantaalla, joka peluutti kauden aikana 36:tta pelaajaa. Ei toisaalta mikään ihme ottaen huomioon seurassa olleet sekoilut. Yli 30 pelaajan rajan yli pääsi myös FC Inter, jonka paidassa pelasi kauden aikana 31 pelaajaa.

veikkausliiga_pelaajat_ulkomaalaiset_stack_2016

Vähiten pelaajia oli mestarijoukkue IFK Mariehamnilla, joka peluutti kauden aikana vain 18 pelaajaa. Edellisen kerran yhtä vähän pelaajia oli Hakalla kaudella 2007. Pienin pelaajaryhmä Veikkausliigan historiassa on ollut kauden 1996 FF Jarolla, jonka riveissä pelasi kauden aikana vain 16 pelaajaa. IFK Mariehamnin nippu oli sarjan pienin myös edelliskaudella 2015 (21 pelaajaa).

Mestarijoukkueita yhdistää se, että niiden pelaajaryhmät ovat keskimääräistä pienempiä. Veikkausliiga-mestarit ovat liigan historiassa peluuttaneet keskimäärin 22,0 pelaajaa, kun esimerkiksi keskikastin joukkueissa (tässä laskettu sijat 5–8) on pelannut keskimäärin 24,0 pelaajaa. Keskimääräinen liigajoukkue kausina 1990–2016 on ollut 23,2 pelaajan kokoinen.

Yhtä lailla sarjassa viimeiseksi sijoittuneita joukkueita yhdistää pelaajaryhmien suuri koko. Liigajumbojen pelaajaryhmät ovat olleet keskimäärin 26,4 pelaajan kokoisia. Epätoivo ja pelko putoamisesta ajaa seurat paniikkihankintoihin, jotka eivät kuitenkaan useimmiten tuota tulosta.

Kaudella 2016 Veikkausliiga-joukkueissa oli keskimäärin tasan 26 pelaajaa. Trendi on 2000-luvun alkuvuosien notkahduksen jälkeen ollut nousemaan päin. Huippuvuotena 2014 liigajoukkueissa oli keskimäärin 27,8 pelaajaa, tuolloin kokonaiskeskiarvoa paisutti FC Hongan huimat 47 pelaajaa.

veikkausliiga_pelaajat_ulkomaalaiset_1990-2016

Myös ulkomaalaispelaajien määrä on ollut enemmän tai vähemmän jatkuvassa kasvussa. Viime kaudella ulkomaalaispelaajia oli Veikkausliiga-joukkueissa keskimäärin 8,3, eniten PS Kemillä (13), FC Interillä (12) ja HJK:lla (12).

HIFK:lla oli joukkueista vähiten ulkomaalaisia, vain yksi, Allsvenskanin AIK:sta lainasopimuksella saapunut Rickson Mansiamina, joka hänkin pelasi joukkueessa vain osan kautta. Edelliskauden HIFK pärjäsi kokonaan ilman ulkomaalaisapuja.

Pelaajan kotimaisuuden määrittää tässä SK-sääntö (Suomessa kasvatettu pelaaja), jonka perusteella pelaajan tulee olla rekisteröityneenä suomalaiseen seuraan yhteensä vähintään kolmen vuoden ajan 12–21-vuotiaana. Veikkausliigassa oli viime kaudella muutama pelaaja, jotka ovat jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisia mutta jotka lasketaan SK-säännön perusteella Suomessa kasvatetuiksi pelaajiksi.

Veikkausliiga-pelaajien keski-ikä oli 2010-luvun alkuvuodet laskusuunnassa, mutta parin viime kauden aikana se on kääntynyt jyrkkään nousuun. Kauden 2016 pelaajien keski-ikä oli 25,4 vuotta, joka on Veikkausliiga-aikakauden kolmanneksi korkein luku. Vain vuonna 1999 (25,7 vuotta) ja 1993 (25,4) pääsarjapelaajien keski-ikä on ollut korkeampi.

veikkausliiga_keski-ika_1990-2016

Vielä kaudella 2014 Veikkausliiga-pelaajat olivat liigahistorian nuorimpia, keskimäärin 24,2-vuotiaita, mutta kaudella 2015 alkanut kova keski-iän nousu sai viime kaudella jatkoa.

Keski-iän kasvu johtuu yksinkertaisesti siitä, että liigassa pelaa vähemmän nuoria pelaajia ja samalla entistä enemmän vanhempia pelaajia. Itse asiassa vähintään 30-vuotiaiden pelaajien osuus liigapelaajista ei koskaan aiemmin ole ollut yhtä suuri kuin viime kaudella. Lähes neljäsosa, 23,7 %, viime kauden liigapelaajista oli vähintään kolmekymppisiä.

veikkausliiga_alle_20-v_vah_30-v_1990-2016

Alle 20-vuotiaiden liigapelaajien osuus on puolestaan viimeisen kahden kauden aikana ollut selvästi alemmalla tasolla kuin muutamalla niitä edeltävällä kaudella. Nuorten pelaajien määrä on silti vielä ihan siedettävällä tasolla.

Mutta kun katsotaan samojen ikäryhmien peliminuutit Veikkausliigassa kaudella 2016, näyttävät tilastot karummilta. Yli 30-vuotiaiden osuus nousee koko liigan osalta 25,4 %:iin. Alle 20-vuotiaiden pelaamat peliminuutit jäävät vaivaiseen 6,3 %:iin, vaikka noin seitsemäsosa kaikista liigakauden aikana kentällä käyneistä pelaajista oli alle 20-vuotiaita.

veikkausliiga_alle_20-v_vah_30-v_taulukko_2016

Eniten nuorille pelaajille vastuuta antoi FC Lahti, jonka alle kaksikymppiset pelaajat pelasivat lähes 16 % peliminuuteista. Seuraavaksi eniten nuoria peluuttivat Ilves, PK-35 ja HJK.

PS Kemissä ja SJK:ssa puolestaan eivät alle 20-vuotiaat pelaajat pelanneet minuuttiakaan. Myös RoPS:ssa, IFK Mariehamnissa ja HIFK:ssa jäivät nuorten pelaajien osuudet alle kahteen prosenttiin.

Harvassa ovat Veikkausliigan nuoret luottomiehet. Alle 20-vuotiaista vähintään puolet joukkueidensa peliminuuteista pelasi vain neljä pelaajaa: FC Lahden Santeri Hostikka, Ilveksen Mikael Soisalo ja Lauri Ala-Myllymäki sekä VPS:n Aatu Laatikainen (lisäksi FC Lahden Mikko Kuningas pääsi reilun vartin päähän 50 % rajasta). Vähintään kolmasosaan joukkueensa peliminuuteista pääsi yhdeksän alle kaksikymppistä pelaajaa.

Vertailun vuoksi pitää todeta, että ei esimerkiksi Ruotsin tai Norjan pääsarjoissa näitä alle 20-vuotiaita, paljon vastuuta saavia pelaajia ole yhtään sen enempää kuin Suomessakaan. Allsvenskanissa vähintään puolet kauden peliminuuteista pelanneita alle kaksikymppisiä oli neljä, Tippeligaenissa kolme.

Vähintään 30-vuotiaita pelaajia peluutti eniten HIFK, jonka peliminuuteista 45,8 % meni näille pelaajille. Interissä, IFK Mariehamnissa ja RoPS:ssa kolmekymppiset kokeneemmat pelaajat pelasivat myös suhteellisen paljon, noin kolmasosan kauden minuuteista.

Kun Veikkausliiga-joukkueiden keski-iät ja kotimaisuusasteet laitetaan samaan kuvaan, saadaan alla oleva nelikenttä, jossa joukkueet voidaan sijoittaa eri kategorioihin. Sekä keski-ikä että kotimaisuusaste on tässä suhteutettu pelattuihin minuutteihin.

veikkausliiga_kotimaisuusaste_keski-ika_2016

Liigamestaruus voitettiin IFK Mariehamnin keskimääräistä selvästi vanhemmalla ja ulkomaalaispitoisemmalla joukkueella. Myös Inter sijoittuu selkeästi tähän kategoriaan. HIFK on yksin omassa ruudussaan kotimaisella ja kokeneella joukkueellaan, kun taas FC Lahti, PK-35 ja VPS luottivat keskimääräistä nuorempiin ja kotimaisempiin pelaajaryhmiin. KuPS:lla, PS Kemillä ja Klubilla pelaajaryhmät olivat nuoria mutta niissä pelasi keskimääräistä enemmän ulkomaalaisia.

Voiko Veikkausliigaa sitten tällä hetkellä kutsua kasvattajasarjaksi? Ulkomaalaispelaajien määrä huolestuttaa muun muassa SJK:n puheenjohtajaa Raimo Sarajärveä, joka toivoo pääsarjaseurojen välille herrasmiessopimusta, joka rajoittaisi (erityisesti heikompitasoisten) ulkomaalaisten määrää Veikkausliigassa. Myös valtakunnallinen jalkapallomedia on ottanut kantaa suomalaisnuorten puolesta.

spsundelin_urheilusanomat_21122016

Toimittaja Saku-Pekka Sundelin toivoo nuorille lisää peliaikaa Urheilusanomissa (21.12.2016).

Sveitsiläisen tutkimuslaitoksen CIES:n tutkimusten mukaan Suomi on sekä kotimaisuusasteeltaan että keski-iältään Euroopan pääsarjojen keskitasoa, mutta jos kyseessä on kasvattajasarja, jonka tarkoituksena on tuottaa pelaajia kovempiin sarjoihin, niin eikö tällöin sarjan keski-iän pitäisi olla selvästi maanosan keskiarvon alapuolella? CIES:n listauksen mukaan jopa Bundesliigan keski-ikä on Veikkausliigaa matalampi. CIES:n tutkimuksessa on toki puutteensa, sillä se kattaa tilastot vain 1.7.2016–19.12.2016 ajalta.


Lähteet: elitefootball.com, soccerway.com, ja veikkausliiga.com whoscored.com

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s