Veikkausliiga 2017, osa 3 – puolustuspeli

Tässä Veikkausliiga-kausianalyysin 2017 kolmannessa ja viimeisessä osassa tutkitaan joukkueiden puolustuspeliä.

Neljällä kuudesta edellisestä Veikkausliiga-kaudesta sarjassa eniten maaleja päästänyt joukkue jäi kauden päätteeksi jumboksi. Niin kävi myös kaudella 2017, kun JJK:n päästämän 63 maalin myötä seura saa hakea uutta nousua Ykkösestä. Seuraavaksi eniten maaleja päästi PS Kemi (59) ja FC Inter (57).

Pitävin puolustus oli mestari-HJK:lla, joka päästi kauden 33 ottelussaan yhteensä vain 16 maalia. Lukema on pienin kaudesta 2011 lähtien, kun Veikkausliigaa on pelattu nykymuodossaan 12 joukkueella kolminkertaisena sarjana. Ottelua kohden HJK päästi keskimäärin 0,48 maalia. Tätä pitävämpi puolustus on viimeksi ollut kauden 2008 Interillä, joka hollantilaistoppari Jos Hooiveldin johtamana päästi keskimäärin vain 0,46 maalia/ottelu.

Samansuuntaista tarinaa kertoo myös joukkueiden maaliodottamalukemat. Maaliodottamallahan (expected goals, xG) mitataan maalintekoyritysten todennäköisyyttä mennä maaliin. Maaliodottama kertoo siis maalintekoyritysten laadusta (maalintekoyrityksen etäisyys maalista, onko kyseessä peli- vai erikoistilanne, syntyykö maalintekoyritys jalalla vai päällä jne.).

PS Kemillä ja JJK:lla oli xG-tilastoilla mitattuna sarjan heikoimmat puolustukset. Kemin vastustajien maaliodotusarvo ottelua kohden oli 1,69, mikä tarkoittaa, että keskimäärin Kemin olisi pitänyt päästää 1,69 maalia ottelua kohden (tilastot eivät pidä sisällään rangaistuspotkuja eikä omia maaleja). Todellisuudessa kemiläisten taakse tehtiin 55 maalia (ei rp./om.), joten keskiarvoksi tulee 1,67 maalia per ottelu.

JJK puolestaan päästi keskimäärin 1,79 maalia ottelua kohden, ja kun JJK:n päästetty maaliodotusarvo oli 1,68, nähdään joukkueen alisuorittaneen maaliodottamaansa nähden, eli JJK päästi enemmän maaleja kuin mitä sen olisi odotettu päästävän.

vastustajan xG ottelua kohden Veikkausliigassa 2017

HJK:n puolustus oli ylivoimaisen kova myös maaliodottamaltaan. Lisäksi se onnistui ylisuorittamaan maaliodottamaansa nähden (0,45 päästettyä maalia/ottelu vs. 0,67 xG/ottelu). Ylisuorittaminen ei sinänsä ole yllätys, sillä maaliodottamaluvut syntyvät historiadatan keskiarvoista, ja on aika helppo todeta, että Klubin puolustuspelaaminen oli keskimääräistä Veikkausliiga-joukkuetta parempaa, ja sitä se oli myös pelaajamateriaaliltaan.

Vähiten maaliodottamaa sai HJK:n jälkeen luotua KuPS:n, FC Lahden ja Ilveksen vastustajat. Lopullisessa sarjataulukossa nämä olivatkin HJK:n jälkeen kolme seuraavaa sijaa miehittäneet joukkueet.

HJK päästi vähiten sekä maaleja että maaliodottamaa, lisäksi sitä vastaan luodut maalintekoyritykset syntyivät keskimäärin kolmanneksi heikoimmille maalipaikoille. Vain KuPS ja VPS pakottivat vastustajansa laukomaan Klubia heikommilta paikoilta. Maaliodottama laukausta kohden antaa hyvän kuvan siitä, miten laadukkaita maalintekopaikkoja joukkuetta vastaan on keskimäärin saatu aikaiseksi. Mitä pienempi luku, sitä vähemmän laadukkaita maalintekoyritykset ovat olleet.

xG per vastustajan laukaus Veikkausliigassa 2017

HIFK:ta ja PS Kemiä vastaan onnistuttiin luomaan keskimäärin vaarallisimmat maalintekopaikat.

Yllä olevan tilaston ääripäiden KuPS:n ja HIFK:n erot näkyvät hyvin tutkimalla laukaisukarttoja. KuPS:ia vastaan saatiin luotua vain vähän kaikista vaarallisimpia maalintekopaikkoja aivan maalin eteen maalialueen sisälle. HIFK:n vastaavassa laukaisukartassa on puolestaan suoraan maalin edessä tumma alue.

KuPS ja HIFK vastustajan laukaukset Veikkausliiga 2017

HIFK:ta vastaan luodut maalintekoyritykset lähtivät 62,9-prosenttisesti rangaistualueen sisäpuolelta. Lukema oli sarjan suhteessa korkein, myös Kemiä (61,8 %) ja JJK:ta (60,6 %) vastaan lauottiin yli 60-prosenttisesti rangaistusalueen sisältä.

SJK (53,1 % maalintekoyrityksistä rangaistusalueen sisältä), Ilves (53,2 %), VPS (53,4 %) ja HJK (53,5 %) saivat estettyä parhaiten vastustajiansa pääsemästä rangaistusalueen sisälle maalipaikkoihin.

JJK:ta vastaan lauottiin eniten, keskimäärin 15,1 kertaa ottelua kohden. Ei ihme, että jyväskyläläiset päästivät eniten maaleja, kun vastustajat vielä konvertoivat maalipaikkansa keskimääräistä paremmin. Seuraavaksi eniten maalintekoyrityksiä oli PS Kemin ja RoPS:n vastustajilla. Keskimäärin Veikkausliiga-joukkueet laukoivat 11,2 kertaa ottelua kohden.

vastustajan laukaukset ja konversio Veikkausliigassa 2017

HJK:n vastustajat saivat keskimäärin vain noin seitsemän maalintekoyritystä ottelua kohden. Lisäksi Klubia vastaan lauotut vedot menivät heikoimmalla prosentilla maaliin. Muut kärkinelikon joukkueet KuPS, Ilves ja FC Lahti olivat HJK:n ohella joukkueita, joita vastaan lauottiin keskimääräistä vähemmän ja joiden vastustajat konvertoivat maalintekoyrityksensä keskimääräistä heikommin.

FC Interiä ja HIFK:ta vastaan lauottiin hieman keskimääräistä vähemmän per ottelu, mutta paikat konvertoitiin maaleiksi kaikkein kliinisimmin.

HIFK:n puolustuspelin heikkous näkyy myös siinä, kuinka pienen osan vastustajiensa maalintekoyrityksistä joukkue onnistui blokkaamaan. HIFK blokkasi vain 15 % laukauksista, kun Veikkausliigan keskiarvo oli 23,5 %. HJK blokkasi vastustajiensa maalintekoyrityksiä määrällisesti vähiten, vain 1,3 kertaa ottelua kohden. Toisaalta HJK:ta vastaan lauottiinkin selvästi vähiten.

blokatut laukaukset Veikkausliigassa 2017

FC Lahti, JJK ja SJK olivat aktiivisimmat blokkaajat. Ottelua kohden eniten maalintekoyrityksiä blokkasi JJK, 4,1, seuraavaksi eniten SJK, 3,3.

Maalintekoyritysten blokkaaminen kertoo yhden palasen puolustuspelitavallisista valinnoista. Parhaimmillaan blokkaaminen on hyvinkin tehokas maalinteon estämisen keino ja kilpailuedun luoja, kun joukkueen puolustus on huolellisesti organisoitu.

Puolustamisen aktiivisuutta voidaan tarkastella laskemalla yhteen vastustajan syötöt ja suhteuttamalle ne joukkueen taklaus- ja syötönkatkoyritysten määriin sekä syöttöjen estoprosentilla.

Alla olevasta kuvasta näkee, että HJK:n puolustuspeli oli yhdessä FC Lahden kanssa selvästi aktiivisinta Veikkausliiga-kaudella 2017. Klubin pelitavallinen muutos on ollut selkeä, sillä edelliskaudella HJK esti vain 20,5 % vastustajiensa syötöistä, kun vastaava luku oli päättyneellä kaudella 23,5 %. Lisäksi vastustajat syöttivät edellisellä kaudella 5,1 kertaa jokaista HJK:n taklausta tai syötönkatkoa kohden ja nyt 4,6. HJK:n tehostuneesta korkeasta prässistä kertoo se, että joukkueen syötönkatkoista 29,1 % syntyi vastustajan puoliskolla, suhteessa eniten liigajoukkueista. Vielä edellisellä kaudella HJK:n vastaava lukema oli 22,6 %.

Myös FC Lahti aktivoitui komeasti (syöttöjen estoprosentti 20,6 % -> 22,4 % ja vastustajan syötöt per taklaus tai syötönkatko 5,1 -> 4,8), samoin KuPS, joka vielä kaudella 2016 esti suhteessa vähiten vastustajiensa syöttöjen onnistumisen (17,5 % -> 19,7 % ja 5,6 -> 5,1).

puolustamisen aktiivisuus Veikkausliigassa 2017

HIFK:n puolustus oli liigan passiivisin. Pudotusta tulee kauteen 2016 verrattuna melkoisesti. Tuolloin se esti 20,0 % vastustajiensa syötöistä, menneellä kaudella vain 17,7 %. Edelliskaudella HIFK:n vastustajat syöttivät 5,4 kertaa HIFK:n taklauksia ja syötönkatkoja kohden, nyt lähes kuusi.

Myös SJK:n puolustuspelaaminen on selvästi passivoitunut Simo Valakarin lähdön jälkeen. Kaudella 2016 seinäjokelaiset estivät 20,9 % vastustajien syötöistä, kaudella 2017 vain 17,5 %. Lisäksi vastustajien syöttöjen määrä SJK:n taklauksia ja syötönkatkoja kohden kasvoi hieman (5,2 -> 5,4).

Kauden 2016 aktiivisin joukkue RoPS piti vastustajien syöttöjen määrän taklausta tai syötönkatkoa kohden edellisvuoden tasolla, mutta sen vastustajat onnistuivat syötöissään reippaasti paremmin (estoprosentti 24,3 % -> 19,4 %).

HJK:n puolustuksen hyvyydestä kertoo osaltaan myös sitä vastaan tehtyjen ohitusyritysten (dribbles) onnistumisprosentti, joka oli liigan heikoin, 49 %. HJK:ta vastaan ohitusyrityksiä oli myös vähiten ottelua kohden.

vastustajan haastot Veikkausliigassa 2017

Muita joukkueita vastaan tehdyistä haastoyrityksistä onnistui vähintään puolet. RoPS:ia ja KuPS:ia (molemmat 58,1 %) vastaan haastot onnistuivat parhaiten. Ilvestä vastaan ohitusyrityksiä puolestaan oli liigassa eniten, mutta ne estettiin Klubin jälkeen toiseksi parhaiten.

Lue myös:
Veikkausliiga 2017, osa 1 – maalintekoyritykset
Veikkausliiga 2017, osa 2 – syötöt ja pallonhallinta

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s