Veikkausliiga-kauden 2017 yli- ja alisuorittajat

Sarjataulukko sen kertoo, HJK oli liigamestari kaudella 2017 ylivoimaisella, kahdenkymmenen pisteen erolla KuPS:iin ja Ilvekseen. Sarjataulukko jää kirjoihin ja kansiin, mutta sarjaa on kiinnostavaa tarkastella myös muiden tilastojen kuin pisteiden valossa, pisteet kun eivät aina välttämättä kerro otteluista tai edes kokonaisista sarjakausista aukotonta totuutta siitä, mikä olisi joukkueiden oikea paremmuusjärjestys.

Yksittäisistä otteluista jää melko useinkin tunne, että ”oikea” joukkue ei voittanut ja että ottelu päättyi toisen joukkueen ”ansaitsemattomaan” voittoon tai tasapeliin. Jalkapallo-otteluissa tulee niin vähän maaleja, että sattuman merkitys on valtavan suuri. Pidemmillä aikaväleillä sattuman vaikutus pienenee, mutta on sillä oma vaikutuksensa kokonaisiin sarjakausiinkin.

Jalkapallossa saa voitosta kolme, tasapelistä yhden ja häviöstä nolla pistettä. Mitä jos pisteet jaettaisiinkin objektiivisemmin sen mukaan kuinka hyvin joukkueet ovat onnistuneet luomaan maalipaikkoja?

Maaliodottaman (xG, expected goals) avulla voidaan saada aikaan totuudenmukaisempi kuva siitä, kumpi joukkue on yksittäisessä ottelussa ollut parempi tai onko joukkue kauden loputtua ”ansaitulla” sijallaan sarjataulukossa. Maaliodottaman on todettu jalkapalloanalytiikassa käytetyistä tilastollisista malleista kertovan parhaiten joukkueiden todellisesta tasosta ja sitä kautta ennustavan parhaiten niiden tulevaa menestystä. Pitää kuitenkin muistaa, että eivät xG-tilastotkaan mitään absoluuttista totuutta kerro, ja niillä on omat heikkoutensa, mutta oma objektiivisuuden elementtinsä ne analyysiin tuovat.

Varsinkin yksittäisestä ottelusta tehdyt johtopäätökset ovat xG:n avulla vaarallisia varianssin ja sattuman vaikutuksen johdosta. Siksi tilastollisesti pätevämpiä päätelmiä voidaan xG-tilastojen avulla tehdä vasta, kun tarkastellaan suurempia ottelumääriä.

Veikkausliiga 2017 sarjataulukko, pisteodottama ja pisteet-pisteodottama erotus

Mikäli joukkueen otteluista keräämät pisteet ylittävät maaliodotusarvojen kautta saadut pisteodottamat, voidaan sen sanoa ylisuorittavan. Vastaavasti jos joukkue saa hankittua vähemmän pisteitä kuin mitä sen pisteodotusarvot kertovat, alisuorittaa joukkue suhteessa xG-tilastoihin.

Toteutuneen pistesaldon yli- tai alisuorittaminen suhteessa xG-tilastojen mukaiseen pisteodottamaan ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä olisi jokin poikkeuksellinen tai epänormaali ilmiö tai että joukkue olisi esimerkiksi kärsinyt epätavallisen paljon heikosta tuurista ja siksi jäänyt pisteodottamastaan. Hyvin suuret erot pisteiden ja pisteodottamien välillä laittavat kuitenkin pohtimaan ja tekemään lisäanalyysiä siitä, mistä nämä johtuvat ja onko niihin löydettävissä selkeää syytä.

Lyhyen aikavälin yli- ja alisuorittamisiin ei kannata ylireagoida, sillä poikkeuksellisiin, sattumasta ja onnesta johtuviin hyviin tai huonoihin suorituksiin liittyy usein ilmiö nimeltä regressio kohti keskiarvoa. Äärimmäisen poikkeavilla suoritustasoilla on tapana normalisoitua.

pisteodottama ja pisteet Veikkausliiga 2017

Pelitaktisten asioiden ja innovaatioiden avulla sekä todennäköisyyksiä hyödyntämällä voidaan pystyä luomaan kilpailuetua kilpailijajoukkueisiin nähden ja saada otettua otteluista pisteitä kestävästikin odotusarvoa enemmän. Hyvänä esimerkkinä tästä käy erikoistilanteet ja erikoistilannevalmentaminen, johon ei aina panosteta riittävästi.

Veikkausliiga-kaudella 2017 erikoistilanteista tehtiin hieman vajaa kolmasosa (30,3 %) maaleista. Harjoittelevatkohan joukkueet sekä hyökkäys- että puolustuspään erikoistilanteita kolmasosan treeniajasta? Epäilen. No, ehkä erikoistilanneharjoittelua ei ole tarkoituksenmukaista kolmasosaa käytettävissä olevasta harjoitusajasta tehdä, mutta hyötyjä ja kilpailuetua erikoistilanteista olisi revittävissä irti. Ja tätä kautta joukkue voi ylisuorittaa suhteessa odotusarvoihin.

Yli- ja alisuorittamisen syitä voi olla useita, mutta jokapäiväisen treenikentällä tapahtuvan työn laadun merkitystä ei voi vähätellä ja selittää pisteiden ja pisteodottamien välisiä eroja pelkällä tuurilla. Totta kai myös sattumalla sekä hyvällä ja huonolla onnella on myös vaikutuksensa varsinkin lyhyitä ajanjaksoja tarkastellessa, mutta pidemmissä jaksoissa sattuman vaikutuksella on tapana tasaantua.

Käydään seuraavaksi läpi jokaisen Veikkausliiga-joukkueen pisteet ja pisteodottamat kaudelta 2017.

 

1. HJK

HJK pisteodottama Veikkausliiga_2017

Koko kausi tasaisen varmaa erinomaista suorittamista. HJK hävisi koko kauden aikana vain kolme ottelua. Maaliodotusarvot HJK hävisi vastustajalleen vain kahdessa ottelussaan, nekin vasta kauden kahdessa viimeisessä matsissa FC Interiä ja RoPS:ia vastaan, kun HJK:lla ei pelissä ollut enää käytännössä minkäänlaista panosta.

Klubi oli kautta linjan erinomainen, mutta erityismaininta erikoistilanteista, erityisesti puolustussuuntaan. HJK:n päästetty maaliodottama erikoistilanteista oli 7,4 (ei sisällä rangaistuspotkuja), maaleja se kuitenkin näistä tilanteista päästi vain kolme.

 

2. KuPS

KuPS pisteodottama Veikkausliiga 2017

KuPS:n lopullinen pistesaldo oli vain reilu puolitoista pistettä pisteodottamaa matalampi. Pisteitä kuopiolaiset ottivat keskimäärin 1,70, pisteodotusarvon ollessa ottelua kohden 1,75. Kausikolmanneksien välillä ei KuPS:n otteissa ollut suurta heittoa, ensimmäisellä kolmanneksella pisteodottama ottelua kohden oli 1,77, toisella kolmanneksella 1,70 ja kolmannella 1,77, eli tasaista oli myös KuPS:n tekeminen.

Pisteitä se kuitenkin sai kerättyä epätasaisemmin (1,64/1,36/2,09). Erityisesti toinen kolmannes oli KuPS:lta pahasti alisuoritteinen, mutta viimeisen kolmanneksen loistava vire vei savolaiset ansaitusti hopealle.

 

3. Ilves

Ilves_pisteodottama Veikkausliiga 2017

Melkoinen kausi Ilvekseltä. Aika harvoin +4 maalierolla mennään palkintopallille, itse asiassa vain kerran tällä vuosituhannella (VPS kaudella 2013, +2), mutta niin vain Ilves sinne painoi.

Ilveksen pistekäyrä oli käytännössä koko kauden pisteodottamakäyrän yläpuolella, mikä kertoo joukkueen ylisuorittamisesta suhteessa pisteodottamaan. Ilves ottikin lopulta yli 10 pistettä enemmän kuin mitä sen odotettiin ottavan. Koko kauden kestävä ylisuorittaminen on hyvin todennäköisesti jostain muusta kuin hyvästä onnesta kiinni. Päävalmentaja Jarkko Wiss sai otettua joukkueesta koko potentiaalin irti ja vielä vähän enemmän.

Kausi oli sekä pisteiden että pisteodottaman osalta nousujohteinen. Kun jaetaan kausi taas kolmanneksiin, saadaan ensimmäisen kolmanneksen pisteodottamakeskiarvoksi 1,20, toisen 1,42 ja kolmannen 1,52 ottelua kohden. Ja joka kolmanneksella Ilves otti pisteitä odotusarvoa enemmän (1,45/1,64/2,00), viimeisellä kolmanneksella peräti lähes puoli pistettä ottelua kohden.

 

4. FC Lahti

Lahti_pisteodottama Veikkausliiga 2017

FC Lahden kausi meni lähes odotusarvojen mukaisesti ennen loppukauden hyytymistä. Vielä viisi kierrosta ennen kauden päätöstä Lahti oli sarjakakkosena neljän pisteen erolla viidenteen sijaan, joka oli korkein sarjasijoitus, josta ei enää Euroopan kentille päästy. Neljän häviön putki pudotti lahtelaiset tuolle viidennelle sijalle ennen viimeistä kierrosta. Lahti kuitenkin onnistui ottamaan kauden viimeisestä ottelustaan kotivoiton HIFK:sta Santeri Hostikan lisäajan maalilla ja näin paikan Eurooppa-liigan karsintoihin kaudelle 2018.

FC Lahden pisteodottama oli 4,6 pistettä enemmän kuin mitä se lopulta otti, syynä tähän tuo loppukauden heikko pistesaldo.

 

5. IFK Mariehamn

IFK Mariehamn pisteodottama Veikkausliiga 2017

Edelliskauden mestarijoukkue pelasi suhteellisen tasaisen kauden, jonka päätteeksi joukkue otti reilut kolme pistettä pisteodottamaansa enemmän. Kauden keskimmäinen kolmannes oli IFK Mariehamnilta muita heikompi (pisteodottama 1,41/1,28/1,47, pisteet 1,55/1,18/1,73), mutta vahva loppukausi oli viedä joukkueen peräti Eurooppaan. Unelma europeleistä mureni kuitenkin viimeisellä kierroksella.

Hyökkäyspään erikoistilanteissa olisi parantamisen varaa, sillä niissä IFK Mariehamn alisuoritti sarjan toiseksi eniten. Maaliodotusarvo oli 13,9, HJK:n jälkeen toiseksi eniten, mutta erikoistilannemaaleja IFK teki vain yhdeksän, kolmanneksi vähiten.

 

6. SJK

SJK_pisteodottama Veikkausliiga 2017

Varsin turbulenttinen kausi seinäjokelaisilta valmentajavaihdoksineen. Lopulta erinäisten nousujen ja laskujen jälkeen sarjasijoitus kuudes, pistesaldo ja pisteodottama keskenään lähes samalla tasolla.

Ensimmäinen kausikolmannes oli SJK:lta keskimääräisellä pisteodottamalla mitattuna sen paras (1,62), pisteillä mitattuna puolestaan heikoin (1,18). Pisteodottama oli itse asiassa tuossa vaiheessa kautta koko sarjan kolmanneksi paras HJK:n ja KuPS:n jälkeen. Kauden aloittanut päävalmentaja Sixten Boström sai lähteä juuri kun ensimmäinen kolmannes oli pelattu. Joutuiko Boström maksamaan työpaikallaan epäonnesta, kun SJK:n pistesaldo oli kasvanut odotusarvoa heikommin? Tehtiinkö johtoportaassa turhan hätiköity johtopäätös, olisiko kelkka voinut kääntyä Boströmin komennossa?

Toisella kolmanneksella pisteodottama ottelua kohden aleni (1,37), mutta pisteitä SJK otti reilusti alkukautta paremmin (1,73). Oliko alkukautta parempi pistesaldo uuden päävalmentajan José Manuel Rocan ansiota vai regressiota kohti keskiarvoa? Viimeisellä kolmanneksella pisteodottama ottelua kohden putosi entisestään (1,14), samoin pisteet/ottelu (1,36). Koko kauden osalta keskiarvot olivat pisteodottaman osalta 1,37 ja pisteiden osalta 1,42 ottelua kohden.

 

7. RoPS

RoPS_pisteodottama Veikkausliiga 2017

RoPS:n kuvaaja muistuttaa aika lailla Ilveksen vastaavaa, vaikka pistemäärät RoPS:lla ovatkin matalammat. Juha Malisen johtama porukka otti lähes koko kauden ajan enemmän pisteitä kuin mitä sen odotettiin ottavan. Keskimääräinen pisteodottama per ottelu kasvoi kauden edetessä (kolmanneksittain 0,81/1,15/1,25), toinen kolmannes oli puolestaan pisteillä mitattuna paras (1,09/1,45/1,27).

Hyökkäyspään erikoistilanteissa RoPS oli kauden suurin ylisuorittaja. Se teki erikoistilanteistaan lähes kuusi maalia enemmän kuin mitä sen odotettiin tekevän (9,3 xG/15 maalia). Kyse tuskin on puhtaasti sattumasta.

 

8. VPS

VPS_pisteodottama Veikkausliiga 2017

Kauden puolivälissä VPS oli sarjassa toisena, menossa kohti upeaa kautta. Tuossa vaiheessa joukkue oli ottanut 1,76 pistettä ottelua kohden mutta ylisuorittanut yli viiden pisteen verran suhteessa pisteodottamaansa (1,43/ottelu). Loppukauden taantuminen ei ehkä niin valtavana yllätyksenä tullut, ja se voitaneen laittaa ainakin osittain regression piikkiin. Toki Vepsu olisi kauden jälkimmäisen puoliskon otteluista ansainnut enemmän pisteitä kuin mitä se lopulta sai otettua (pisteodottama/ottelu 1,15 ja pisteet/ottelu 0,56). VPS:n saldoksi kauden päätyttyä jäi vajaan neljän pisteen alisuoritus.

Päästetyissä pelitilannemaaleissa VPS alisuoritti liigan ylivoimaisesti eniten. VPS menetti pallon keskimäärin peräti 19 kertaa omalla kenttäpuoliskollaan ottelua kohden, kun liigan keskiarvo oli 13. Ja lisäksi nämä pallonmenetykset tapahtuivat kaikista joukkueista lähimpänä omaa maalia. Vastustajat onnistuivat prässäämään pallon itselleen tai tekemään syötönkatkon niin, että vastustajajoukkue oli lähellä VPS:n maalia ja puolustavia pelaajia vain vähän pallon alla. Näin vastustajat saivat luotua erittäin laadukkaita maalipaikkoja, joista pallo laitettiin hyvällä prosentilla sisään. Tässä yksi tekijä alisuorittamiseen.

 

9. FC Inter

Inter pisteodottama Veikkausliiga 2017

FC Interin pisteodottaman puolesta kausi oli melko tasainen. Kun kauden ensimmäinen kolmannes oli pelattu, oli Inter sarjataulukossa mukavasti kolmantena. Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen pisteitä ei kuitenkaan enää kertynyt odotusarvon mukaisesti, ja tuolloin alkanut alisuorittaminen jatkoi kasvuaan kauden loppua kohden ja lopulta Interistä tuli kauden kovin alisuorittaja yli 12 pisteen erotuksellaan pisteodottaman ja pisteiden välillä.

Kauden aloittaneen päävalmentaja Shefki Kuqin aikana Inter otti 0,24 pistettä vähemmän ottelua kohden kuin mitä odotusarvollisesti sen olisi pitänyt ottaa (pisteodottama 1,50/ottelu ja pisteet 1,26/ottelu). Elokuun alussa apuvalmentajan tehtävistä päävalmentajaksi ylennetty Fabrizio Piccareta piti pisteodottaman suunnilleen samoilla lukemilla, jopa hieman kasvatti sitä, mutta pisteitä joukkue sai otettua vielä Kuqiakin vähemmän (pisteodottama 1,55/ottelu ja pisteet 1,00/ottelu).

Johtuiko loppukauden alisuorittaminen huonosta onnesta, valmentajanvaihdoksesta johtuneiden pelitavallisten ja pelaajaryhmityksellisten muutosten tuomista kasvukivuista vai jostain muusta?

 

10. PS Kemi

Kemi_pisteodottama_Veikkausliiga_2017

Pisteodottamalla mitattuna PS Kemin olisi pitänyt joutua liigakarsintaan. Kemiläisten otettua 2,6 pistettä odotettua enemmän, ja HIFK:n alisuoritettua reilusti, piti PS Kemi kuitenkin sarjapaikkansa kolmen pisteen erolla HIFK:hon.

HJK:hon kauden puolivälissä siirtyneen Filip Valenčičin vielä pelattua joukkueessa Kemi ylisuoritti keskimäärin 0,29 pistettä ottelua kohden. Loppukauden aikana tahti hyytyi, Kemin ylisuorittaminen kääntyi alisuorittamiseksi, ja kauden jälkimmäisellä puolikkaalla se sai otettua keskimäärin 0,14 pistettä vähemmän ottelua kohden odotusarvoonsa verrattuna.

 

11. HIFK

HIFK_pisteodottama Veikkausliiga 2017

Surkea kausi HIFK:lta. Pisteodottaman mukaan joukkueen olisi pitänyt säilyä kevyesti, mutta niin vain seura joutuu hakemaan vauhtia alemmalta sarjatasolta. Pistemäärän alisuorittamista pisteodottamaan nähden ei voida laittaa vain huonon onnen piikkiin, vaikka sitäkin HIFK:n kohdalle sattui. Erityisesti joukkuetta rasitti loppuhetkien sulamiset. HIFK teki liigassa vähiten maaleja (5) viimeisen 15 peliminuutin aikana ja päästi niitä eniten (20).

HIFK:n menneen kauden pelillisistä ongelmista on tässäkin blogissa kirjoitettu aiemmin. Seuran potentiaalista on paljon puhuttu ja kirjoitettu, mutta lopputulemana kolmen Veikkausliiga-kauden putki päättyi valtavaan epäonnistumiseen. Pelillisesti stadin punaiset eivät ansainneet yhtään enempää.

 

12. JJK

JJK pisteodottama Veikkausliiga 2017

Liigakauden heikoin joukkue putosi täysin ansaitusti Ykköseen. Kausi tasaisen varmaa mutta valitettavan heikkoa suorittamista pisteodottamalla mitattuna (keskiarvo 0,85, kolmannekset 0,81/0,86/0,87). Pisteitä joukkue onnistui ottamaan epätasaisemmin (keskiarvo 0,79 pistettä/ottelu, kolmannekset 0,64/0,45/1,27). Viimeinen kolmannes meni pisteiden valossa jo ihan kelvosti, mutta sekään ei riittänyt.

Ylä- ja alamäet tasoittuivat kauden loppuun mennessä, lokakuun lopussa kauden päätyttyä vähäinen 2,1 pisteen alisuorittaminen.

Mainokset

One thought on “Veikkausliiga-kauden 2017 yli- ja alisuorittajat

  1. ”VPS menetti pallon keskimäärin peräti 19 kertaa omalla kenttäpuoliskollaan ottelua kohden, kun liigan keskiarvo oli 13. Ja lisäksi nämä pallonmenetykset tapahtuivat kaikista joukkueista lähimpänä omaa maalia.”

    Olisikohan mahdollista saada näistä joku oma tilastokoosteensa? Ja millaista kehitystä Vepsulla oli kaudesta 2016? Kaudesta 2016 taisit kertoa, että Vepsun vastustajat pääsivät pallonhallintajaksoillaan pelaamaan vaasalaisten puolustuskolmanneksella eniten Veikkausliigassa. Oliko tuossa petrausta kauteen 2017?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s