Veikkausliiga 2018, osa 1 – maalit ja maalintekoyritykset

Veikkausliiga-kauden 2018 kausiyhteenvetojen ensimmäinen osa, jossa tarkastelun alla ovat joukkueiden tekemät maalit ja maalintekoyritykset.

Mestarijoukkue HJK erottui muista lauottuaan liigakauden aikana selvästi enemmän ja tehden myös enemmän maaleja kuin Veikkausliigan 11 muuta joukkuetta. Toiseksi eniten maalintekoyrityksiä ja maaleja oli pronssimitalit saaneella KuPS:lla ja kolmanneksi eniten FC Hongalla. Liigakakkonen RoPS puolestaan laukoi kolmanneksi vähiten ja teki viidenneksi eniten maaleja.

Laukaukset ja maalit Veikkausliigassa 2018RoPS:aa vähemmän maalintekoyrityksiä oli VPS:lla sekä PS Kemillä. Vähiten maaleja kauden aikana tekivät SJK, Kemi ja FC Lahti. Lahti on mielenkiintoinen tapaus, sillä se laukoi reilusti Veikkausliigan keskiarvoa enemmän (424 maalintekoyritystä, liigan keskiarvo 375) mutta maaleja se onnistui tekemään vain 30, yli 10 vähemmän kuin liigan keskiarvo, 40,8 maalia.

Veikkausliiga-pelaajista eniten maalintekoyrityksiä suhteessa peliminuutteihin oli elokuun lopussa Ilveksestä Belgiaan siirtyneellä Marius Noubissilla, joka laukoi 4,2 kertaa pelattua 90 minuuttia kohden. Toiseksi kovimmalla tiheydellä ampui liigan maalikuninkuuden voittanut HJK:n João Klauss, joka laukoi 4,1 kertaa per 90 minuuttia. Näihin lukuihin ei ole laskettu rangaistuspotkuista syntyneitä maalintekoyrityksiä eikä maaleja.

Pelaajien laukaukset ja maalit Veikkausliigassa 2018TPS:n Sterling Yateke teki kauden aikana liigapelaajista kovimmalla tahdilla maaleja, kun Yateke laukoi pallon maaliin 0,77 kertaa pelattua 90 minuuttia kohden. Hän tosin ehti pelata elokuun puolivälissä TPS-paitaan tultuaan vain yhdeksässä ottelussa yhteensä 816 peliminuuttia. Yateke teki noissa yhdeksässä ottelussa seitsemän maalia.

Kovimmilla tehoilla laukauksensa maaleiksi konvertoivat RoPS (13,0 %) ja VPS (12,8 %), joilla molemmilla oli maalintekoyrityksiä selvästi sarjan keskiarvoa vähemmän (RoPS 8,4 laukausta/ottelu, VPS 8,1 laukausta/ottelu, Veikkausliigan keskiarvo 11,2 laukausta/ottelu). Mestari-HJK teki maaleja vain hieman keskimääräistä liigajoukkuetta paremmalla prosentilla, mutta maalintekoyrityksiä sillä oli ylivoimaisesti eniten.

Laukaukset ja konversio Veikkausliigassa 2018Sarjataulukon neljä viimeistä joukkuetta, PS Kemi, TPS, IFK Mariehamn sekä SJK löytävät kaikki itsensä siitä nelikentän ruudusta, jossa ovat keskimääräistä vähemmän laukovat ja keskimääräistä heikommin viimeistelevät joukkueet.

FC Lahti konvertoi vain 6,2 % maalintekoyrityksistään maaleiksi, mikä on varsin heikko suhde. Veikkausliigan keskiarvo kaudella 2018 oli 9,7 % (lukuihin ei ole laskettu rangaistuspotkuja eikä omia maaleja). Vertailuna kaudella 2017 heikoimmin maalipaikkansa maaleiksi konvertoi Ilves, joka teki maalin 8,4 % maalintekoyrityksistään sarjan keskiarvon ollessa 11,2 %.

FC Lahden heikkoa onnistumista maalinteossa päävalmentajan paikalta kolme kierrosta ennen kauden päättymistä lähteä saanut Toni Korkeakunnas selitti muun muassa heikoilla viimeisillä ratkaisuilla sekä flow-tilan puutteessa pelaavilla hyökkääjillä, vaikka maalipaikkoja joukkue olikin saanut luotua. Maalipaikkoja FC Lahti kyllä loikin, mutta niiden laadussa olisi ollut parantamisen varaa. Sattumalla on jalkapallossa iso rooli, FC Lahden laukaisuonni ei varmasti kauden aikana ollut paras mahdollinen, ja ehkä flow-tilakin tosiaan jäi saavuttamatta, mutta katsotaan seuraavaksi laukausten lähtösijainnin merkitystä siihen, miksi FC Lahti ehkä teki maaleja niin heikolla prosentilla. (Sen lisäksi, että FC Lahden kauden 2017 paras maalintekijä Marko Simonovski ei enää menneellä kaudella pelannut joukkueessa.)

Verrataan FC Lahden laukausten lähtösijainteja Lahtea seuraavaksi enemmän maalintekoyrityksiä luoneeseen FC Honkaan. Maalintekoyrityksiä Lahdella oli kauden aikana 420, Hongalla 448 (mukana ei rangaistuspotkuja ja omia maaleja).

FC Lahti ja FC Honka laukaukset Veikkausliigassa 2018Hongalla oli toki hieman enemmän maalintekoyrityksiä, mutta lisäksi ne ovat selvästi vahvemmin keskittyneet rangaistusalueen sisäpuolelle vastustajan maalin edustan alueelle, josta pallot laitetaan suuremmalla todennäköisyydellä verkkoon kuin rangaistusalueen takaa, josta suurin osa Lahden vedoista kauden aikana lähti. FC Lahti laukoi kauden aikana boksin ulkopuolelta 221 kertaa, Honka 177 kertaa.

FC Lahden ampumien rangaistusalueen sisäpuolelta lähteneiden laukausten osuus joukkueen kaikista laukauksista oli koko sarjan pienin. Vain PS Kemi oli Lahden lisäksi ainoa joukkue, jonka maalintekoyrityksistä alle 50 % lähti boksin sisältä.

KuPS, VPS ja Honka olivat taas ne joukkueet, joiden maalintekoyritykset lähtivät suhteessa useimmin rangaistusalueen sisäpuolelta.

Laukauksista rangaistusalueen sisältä Veikkausliigassa 2018FC Lahden osalta muutos kauteen 2017 on huomattava. Edelliskauteen verrattuna maalintekoyritysten määrän muutos ei ole niin valtava (13,3/ottelu kaudella 2017 -> 12,7/ottelu kaudella 2018), mutta boksin ulkopuolelta lähteneiden maalintekoyritysten määrän muutos puolestaan on, sillä kaudella 2017 Lahden laukauksista 43,5 % lähti rangaistusalueen ulkopuolelta ja kaudella 2018 siis peräti 52,6 %. Voi miettiä, olisiko kannattanut kuitenkin yrittää päästä laadullisesti parempiin maalintekopaikkoihin syöttämällä tai kuljettamalla sen sijaan, että lähdettiin turhan herkästi laukomaan boksin ulkopuolelta maaliodotusarvoiltaan heikoista paikoista.

Joukkueiden kykyä luoda laadukkaita maalintekopaikkoja voidaan tutkia maaliodottaman avulla. Maaliodottama (expected goals, xG) mittaa yksinkertaistettuna jokaisen maalintekoyrityksen todennäköisyyttä mennä maaliin. Asiasta voi lukea lisää esimerkiksi täältä.

Kun lasketaan joukkueen tuottama keskimääräinen maaliodottama maalintekoyritystä kohden (xG/laukaus) saadaan luku, joka kertoo joukkueen luomien maalintekopaikkojen keskimääräisestä laadusta. Alla olevasta kuvaajasta on jätetty erikoistilanteet pois laskusta, jotta päästäisiin paremmin kiinni joukkueiden pelitilannepelaamisen laadukkuuteen, eli siihen kuinka hyvin joukkueet saavat pelaamisellaan aikaiseksi maalintekotilanteita.

Pelitilannelaukaukset ja xG/laukaus Veikkausliigassa 2018HJK, KuPS ja Honka loivat pelitilanteista keskimääräistä Veikkausliiga-joukkuetta enemmän maalintekoyrityksiä, ja ne olivat myös laadullisesti keskimääräistä parempia, kun taas PS Kemi, IFK Mariehamn ja SJK laukoivat keskimääräistä vähemmän ja heikkolaatuisemmista paikoista. Myös Ilveksen ja FC Lahden luomat maalipaikat olivat keskimääräistä heikompia, vaikka ne pääsivätkin yrittämään maalintekoa suhteellisen usein.

IFK Mariehamn ja PS Kemi pääsivät maalipaikoille liigajoukkueista suhteellisesti eniten erikoistilanteista, eli niiden erikoistilannemaaliodottamien suhteelliset osuudet kokonaismaaliodottamista olivat liigan suurimmat. IFK Mariehamnin maaliodottamasta 37,2 % syntyi erikoistilanteista ja PS Kemin 35,1 %.

Pelitilanne- ja erikoistilanne-xG Veikkausliigassa 2018IFK Mariehamn ja PS Kemi olivat itse asiassa samalla Veikkausliigan ainoat joukkueet, joiden keskimääräiset erikoistilannemaaliodottamat maalintekoyritystä kohden olivat niiden pelitilannemaaliodottamia suuremmat. Eli ne loivat maaliodotusarvoiltaan keskimäärin parempia maalintekopaikkoja erikoistilanteista kuin pelitilanteista.

FC Honka, VPS ja TPS loivat kauden aikana suhteellisesti eniten maaliodotusarvoa pelitilanteistaan. Absoluuttisesti eniten pelitilannemaaliodottamaa tuottivat FC Honka, HJK ja KuPS, erikoistilannemaaliodottamaa HJK, IFK Mariehamn ja KuPS.

FC Honka ja Ilves tekivät Veikkausliiga-kaudella 2018 lukumäärällisesti eniten maaleja erikoistilanteista (rangaistuspotkuja ei laskettu mukaan). Hongalle erikoistilannemaaleja kertyi 14 ja Ilvekselle 13. IFK Mariehamn, HJK, VPS ja PS Kemi iskivät jokainen 11 maalia erikoistilanteista.

Erikoistilannemaalit Veikkausliigassa 2018SJK ja TPS tekivät erikoistilannemaaleja kauden aikana vähiten, molemmat vain viisi. Kulmapotkuista eniten maaleja teki Ilves (9), vapaapotkujen jälkitilanteista PS Kemi ja RoPS (5) ja suorista vapaapotkuista FC Honka (4). Ainoastaan neljä joukkuetta (FC Lahti, KuPS, PS Kemi ja RoPS) teki maalin rajaheiton jälkitilanteesta.

Rangaistuspotkuja oli eniten FC Hongalla, kahdeksan, joista se teki kuusi maalia. Myös KuPS teki kuusi rangaistuspotkumaalia, kuopiolaisilla rangaistuspotkuja oli yhteensä seitsemän.

Lähde: Veikkausliigan InStat-tilastot

Lue myös:
Veikkausliiga 2018, osa 2 – syötöt ja pallonhallinta
Veikkausliiga 2018, osa 3 – puolustuspeli

Mainokset

2 thoughts on “Veikkausliiga 2018, osa 1 – maalit ja maalintekoyritykset

  1. Päivitysilmoitus: Veikkausliiga 2018, osa 2 – syötöt ja pallonhallinta | Kuntopuntari

  2. Päivitysilmoitus: Veikkausliiga 2018, osa 3 – puolustuspeli | Kuntopuntari

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s