Veikkausliiga 2019, osa 1 – maalintekoyritykset

Veikkausliiga-kauden 2019 kausiyhteenvetojen ensimmäisessä osassa tarkastellaan tilastoja joukkueiden maalintekoyrityksistä.

Veikkausliiga-mestaruuden voittanut KuPS teki myös eniten maaleja, yhteensä joukkue osui kauden aikana 46 kertaa. Mikäli Veikkausliigassa haluaa pärjätä, on parasta myös paukutella vastustajien maaliverkkoja. 2010-luvun aikana nimittäin mestaruus on voitettu vain kahdesti niin, ettei mestari ole myös juhlinut maaleja useimmin, viimeksi kaudella 2016, jolloin IFK Mariehamn voitti mestaruuden tehden vain 40 maalia 33 ottelussa.

KuPS:n kauden 2019 maaleista yksi syntyi rangaistuspotkusta, lisäksi KuPS hyötyi kertaalleen vastustajan omasta maalista (tämän yhteenvedon tilastot eivät pääasiassa pidä sisällään rangaistuspotkuja eikä omia maaleja). Vähiten maaleja teki SJK, vain 18 (17 + 1 rp).

laukaukset ja maalit Veikkausliigassa 2019

Ilves yritti maalintekoa Veikkausliiga-joukkueista eniten, yhteensä 367 kertaa. Toiseksi eniten maalintekoyrityksiä oli IFK Mariehamnilla (355) ja kolmanneksi eniten HJK:lla (328). Vähiten laukoivat RoPS (235) ja VPS (254). Tilastot pitävät sisällään runkosarjan sekä mestaruus- ja haastajasarjan ottelut, yhteensä 27 per joukkue.

Ilveksellä maalintekoyrityksiä oli keskimäärin 13,6 ottelua kohden. IFK Mariehamn laukoi 13,1 kertaa ottelua kohden ja HJK 12,1 kertaa. KuPS yritti maalintekoa keskimäärin 11,7 kertaa per ottelu.

Vähiten laukonut RoPS pääsi koettamaan maalintekoa 8,7 kertaa ottelua kohden. Myös VPS jäi toisena joukkueena alle 10 maalintekoyrityksen keskiarvon lauottuaan keskimäärin 9,4 kertaa ottelua kohden.

laukaukset ja konversioprosentti Veikkausliigassa 2019

Tehokkaimmin omista maalintekoyrityksistään maaliin osui KuPS, joka teki maalin 13,9 % laukauksistaan. Seuraavaksi parhaiten laukauksensa maaleiksi konvertoivat Inter (13,2 %) sekä Honka (13,1 %).

SJK oli omissa maalipaikoissaan todella tehoton, sillä sen kauden 296:sta maalintekoyrityksestä vain 17 (5,7 %) meni sisään. Myös eniten laukoneet Ilves (7,6 %) ja IFK Mariehamn (7,3 %) jäivät selvästi Veikkausliigan tämän kauden keskimääräisestä konversioprosentista, joka oli 10,0 %.

Nämä kaksi joukkuetta olivat myös useimmin laukovat joukkueet, kun laukausten määrä suhteutetaan pallonhallintaan. IFK Mariehamn laukoi 0,50 kertaa jokaista pallonhallintaminuuttia kohden ja Ilves 0,49 kertaa. Myös HIFK ja KuPS pääsivät yrittämään maalintekoa lähes 0,5 kertaa per pallonhallintaminuutti.

laukaukset per pallonhallintaminuutti Veikkausliigassa 2019

RoPS, Honka ja VPS puolestaan laukoivat harvimmin omissa pallonhallintajaksoissaan, RoPS sai aikaan vain 0,31 maalintekoyritystä pallonhallintaminuuttia kohden. Keskimäärin Veikkausliiga-joukkueet laukoivat 0,40 kertaa per pallonhallintaminuutti.

Maalia kohti omat maalintekoyrityksensä saivat parhaiten suunnattua Inter ja Honka, molempien joukkueiden laukauksista lähes 40 % meni vastustajan maalia kohti.

laukauksista maalia kohti Veikkausliigassa 2019

Ilves, SJK ja IFK Mariehamn saivat omat maalintekoyrityksensä maalia kohti selvästi heikommin, Ilves vain 30,5-prosenttisesti. Veikkausliigan keskiarvo oli 35,0 %.

Vastustajan rangaistusalueen sisältä suhteessa useimmin pääsi laukomaan Honka, jonka maalintekoyrityksistä 61,4 % lähti boksin sisäpuolelta. HJK:n laukauksista boksin sisältä lähti suhteessa toiseksi eniten (59,8 %), ja kolmanneksi eniten kuudentoista sisältä laukoi Inter (58,8 %).

laukauksista boksin sisalta Veikkausliigassa 2019

Lahti ja SJK olivat ainoat joukkueet, joiden maalintekoyrityksistä yli puolet lähti rangaistusalueen ulkopuolelta. Lahti piti saman tilaston perää myös kaudella 2018, jolloin lahtelaisten maalintekoyrityksistä 47,4 % lähti boksin sisältä. Pientä parannusta edelliskauteen verrattuna kuitenkin siis nähtiin kaudella 2019.

Esimerkkinä Lahden kaukolaukaushanakkuudesta kertoo muun muassa se, että joukkueesta eniten laukoneen Josun 52 laukauksesta 92,3 % lähti rangaistusalueen ulkopuolelta. Toiseksi eniten Lahdelta laukoi Jasin Assehnoun, jonka 47 maalintekoyrityksestä 59,6 % lähti boksin ulkopuolelta.

Maalintekoyritysten laatua voidaan mitata maaliodottaman (xG) avulla. Jokaiselle maalintekoyritykselle voidaan laskea tilastohistoriaan perustuva keskimääräinen todennäköisyys mennä maaliin muun muassa sen perusteella, kuinka kaukaa vastustajan maalista laukaus lähtee, syntyykö tilanne pelitilanteesta vai erikoistilanteesta, pusketaanko palloa vai lähteekö laukaus jalalla ja niin edelleen.

Kaudella 2019 laadultaan keskimäärin parhaat maalintekoyritykset sai luotua Honka. Hongan keskimääräinen xG maalintekoyritystä kohden oli 0,133, eli joukkueen luomilla maalintekopaikoilla oli keskimäärin 13,3 prosentin mahdollisuus mennä maaliin.

laukaukset ja xG per laukaus Veikkausliigassa 2019Mestari-KuPS sai luotua keskimääräistä Veikkausliiga-joukkuetta enemmän maalintekopaikkoja ja lisäksi kuopiolaiset saivat ne pelattua hieman keskimääräistä paremmille paikoille.

Veikkausliigassa eniten laukoneen Ilveksen maalintekoyritykset eivät olleet laadultaan edes sarjan keskiarvoa. Itse asiassa Ilveksen laukaukset olivat laadultaan Veikkausliigan jaetusti toiseksi heikoimmat (yhdessä VPS:n kanssa, 0,097 xG/laukaus). Joukkue tuntuikin satsaavan laadun sijasta määrään.

SJK laukoi vain hieman keskiarvoa vähemmän, mutta seinäjokisille syntyneet maalipaikat olivat sarjan ylivoimaisesti heikoimmat. Kuten aiemmin todettiin, SJK konvertoi omat maalintekoyrityksensä heikoimmin maaleiksi, ja tässä nähdään sille selvä syy. Tehokkaampaan maalintekoon tarvittaisiin laadullisesti selvästi parempia maalintekopaikkoja tai vaihtoehtoisesti poikkeuksellisen hyvää viimeistelyä.

Pelaajista eniten maalintekoyrityksiä oli Ilveksen Lauri Ala-Myllymäellä, joka laukoi kauden aikana yhteensä 85 kertaa. Näillä laukauksillaan Ala-Myllymäki teki yhdeksän maalia, minkä lisäksi hän teki kolme maalia rangaistuspotkuista. Ala-Myllymäki laukoi 3,5 kertaa pelattua 90 minuuttia kohden, mikä oli Veikkausliigan tihein tahti myös suhteutettuna peliminuutteihin.

Toiseksi eniten maalintekoyrityksiä oli sarjan maalikuninkuuden kuudellatoista maalillaan (15 + 1 rp) voittaneella Interin Filip Valenčičilla, 74 (2,7 maalintekoyritystä/90).

pelaajat laukaukset per90 ja xG per laukaus Veikkausliigassa 2019

Vaikka laukausmäärät olivat kovia, eivät Ala-Myllymäen tai Valenčičin maalintekoyritykset kuitenkaan olleet sarjan eliittiä laadultaan. Vähintään 900 peliminuuttia pelanneista ja yli 10 kertaa laukoneista pelaajista keskimäärin parhaat maalipaikat oli Interin Timo Furuholmilla (0,20 xG/maalintekoyritys).

Furuholm jäi alle puoleen Ala-Myllymäen laukausvolyymistä (Furuholmilla 40 maalintekoyritystä), mutta maalintekopaikkojen paremman laadun myötä Furuholmin kokonaismaaliodottama koko kaudelta oli lähes samalla tasolla (8,02 xG) kuin Ala-Myllymäellä (8,39 xG), ja lisäksi hän teki yhden maalin Ala-Myllymäkeä enemmän (Furuholm 10 maalia, Ala-Myllymäki 9), kun mukaan ei lasketa rangaistuspotkuja.

Eniten syöttöjä maalintekoyrityksiin jakeli mestarijoukkueen Petteri Pennanen, joka antoi syötön maalipaikkaan keskimäärin 2,04 kertaa pelattua 90 minuuttia kohden. Toiseksi eniten syöttöjä laukauksiin oli IFK Mariehamnin Dylan Murnanella, 1,85 syöttöä per 90 minuuttia.

pelaaja syötöt maalintekoyrityksiin ja xA per90 Veikkausliigassa 2019

Murnane sai Veikkausliiga-pelaajista aikaiseksi myös eniten syöttöodottamaa pelattua 90-minuuttista kohden, 0,27 xA/90. Myös Interin Mika Ojala (0,27 xA/90), IFK Mariehamnin Simon Silverholt (0,26 xA/90) ja pelaajauransa kauteen 2019 lopettanut Hongan Juha Hakola (0,26 xA/90) olivat Pennasen (0,25 xA/90) lisäksi liigan eliittiä maalipaikkojen luomisessa maalintekoyrityksiin johtaneilla syötöillään.

RoPS oli joukkueista se, joka luotti maalipaikoissaan suhteessa eniten pelitilanteisiin. RoPS:n kokonaismaaliodottamasta 81,0 % syntyi pelitilanteista ja vain 19,0 % erikoistilanteista.

pelitilanne- ja erikoistilanne-xG Veikkausliigassa 2019

Toisessa ääripäässä oli lopulta liigakarsintojen kautta Ykköseen pudonnut KPV, jonka kokonais-xG:stä 64,9 % syntyi pelitilanteista ja 35,1 % erikoistilanteista. KPV saikin luotua maaliodotusarvoilla mitattuna reilusti laadukkaampia maalintekopaikkoja erikoistilanteistaan (0,115 xG/maalintekoyritys) kuin pelitilanteistaan (0,101 xG/maalintekoyritys).

Keskimäärin Veikkausliiga-joukkueiden erikoistilanteista luomien maalintekoyritysten maaliodottama oli 0,091, kun pelitilanteissa vastaava lukema oli 0,110.

Lähde: InStat

Lue lisää: