Varastaako VAR peliaikaa?

VAR on tullut jalkapalloon näyttävästi. Videoerotuomarityöskentelyllä on niin puolustajansa kuin vastustajansakin, ja keskustelu on ollut kiihkeää sekä pelikentillä, mediassa että kotisohvilla. Tässä jutussa ei oteta kantaa puoleen eikä toiseen vaan tutkitaan VAR:n vaikutusta peliaikaan.

Videoerotuomarityöskentely on puhuttanut siitä lähtien, kun se lanseerattiin Euroopan suurissa sarjoissa kaudesta 2017–2018 alkaen. Ensimmäisenä VAR:n kelkkaan hyppäsivät Saksan Bundesliiga ja Serie A. Vuotta myöhemmin oli Espanjan Primera Divisiónin sekä Ligue 1:n ja viimeisimpänä tällä kaudella Valioliigan vuoro. Ja onpa VAR-järjestelmää väläytelty jopa Veikkausliigaankin (linkki Savon Sanomien uutiseen).

VAR:n hyödyt ovat suhteellisen selvät, videoerotuomarijärjestelmän tarkoituksena on auttaa erotuomaria selkeiden ja ilmeisten virheiden tai huomaamatta jääneiden tapahtumien osalta. VAR auttaa erotuomareita päätöksenteossa, eikä tätä itse tarkoitusta kai juuri kukaan voi sen enempää kritisoida.

Suurin kritiikki on kohdistunut lähinnä itse VAR-järjestelmän menetelmiin, otteluvideoiden kuvataajuuksiin, pikseliviivojen piirtelyyn ruudulle kainalopaitsio-tilanteissa, OFR-monitorien (on-field review) käyttöön sivurajoilla ja niin edelleen. Joidenkin mielestä tuomioiden muuttaminen VAR-järjestelmää hyväksi käyttäen vie yhden olennaisen elementin pois jalkapallosta ja sen viehätysvoimasta, (tuomari)virheetkin kun kuuluvat jalkapalloon. Uskaltaako maalejakaan enää tuulettaa, voihan olla, että VAR hylkää juuri tehdyn maalin parin minuutin videoiden pyörittelyn jälkeen.

Videoerotuomarijärjestelmä on saanut myös ehkä vähän epäreilustikin skeidaa niskaansa esimerkiksi käsivirhesääntöön tulleiden tarkennusten takia. Käsivirheitä on tällä kaudella vatvottu usein VAR:n avulla.

Lisäksi videoiden tutkiminen vie aikaa. Minuuttitolkulla. Erotuomari ottaa toki tämän huomioon antamalla otteluissa aiempaa enemmän lisäaikaa, mutta kompensoidaanko videoiden katseluun käytettyä aikaa tarpeeksi? Otetaan selvää.

Tarkasteluun otettiin Euroopan top 5 -sarjat kaudesta 2015–2016 eteenpäin. Tilastopalvelu InStat tilastoi joukkueiden pallonhallinta-ajat sekunnin tarkkuudella. Tämä ei siis välttämättä tarkoita aikaa, jonka pallo on kokonaisuudessaan viettänyt pelissä, pallohan voi olla pelattavana, vaikka se ei ole kummankaan joukkueen hallussa. Tarkkaa määritelmää ei InStat tästä kuitenkaan tarjoa. Ottelujen kokonaispeliajat InStatista on saatavana minuutin tarkkuudella. Ihan täydellisesti pallonhallinta- ja kokonaispeliajat eivät näin ollen ole keskenään vertailtavissa.

Otteluiden kokonaiskestojen ja pallonhallinta-aikojen lisäksi tutkittiin maalikeskiarvoja, jotta näkisimme mahdolliset trendit maalien määrässä VAR:n mukaantulon myötä.

Bundesliiga

Bundesliiga peliminuutit ja maalikeskiarvo 2015-2020

VAR otettiin käyttöön Saksan pääsarjassa kaudella 2017–2018. Ensimmäisellä VAR-kaudella nähtiin surkuhupaisiakin tilanteita. Esimerkiksi Mainz–Freiburg-ottelussa pelaajat määrättiin takaisin kentälle VAR:n avulla tuomittua rangaistuspotkua varten, vaikka erotuomari oli jo puhaltanut puoliaikavihellyksen ja osa pelaajista ja yleisöstä oli ehtinyt poistua tauon viettoon.

Bundesliigassa otteluiden kokonaispeliaika on noussut VAR:n käyttöönoton jälkeen keskimäärin lähes parilla minuutilla. Kahdella VAR:n käyttöönottoa edeltävällä kaudella keskimääräinen kokonaispeliaika oli 92,8 minuuttia, kolmen seuraavan kauden keskiarvo on ollut 94,5 minuuttia.

Tehokkaan peliajan keskiarvo on sekin noussut lähes kahdella minuutilla (53,2 minuuttia -> 55,2 minuuttia). Näin ollen voidaan todeta, että Bundesliigassa VAR:n käyttö on toiminut peliajan suhteen varsin mallikkaasti, eli videoerotuomarijärjestelmän takia ei olla tingitty lainkaan ajasta, jonka pallo viettää pelissä. Päinvastoin, palloa on pelattu enemmän verrattuna aikaan ennen VAR:ia.

Myös Bundesliigan maalikeskiarvot ovat VAR:n lanseerauksen jälkeen nousseet. Videoerotuomareiden ansiota vai normaalia kausivaihtelua? Vai onko maaleja tehty simppelisti enemmän siksi, että tehokas peliaika on lisääntynyt? Ainakaan VAR:n myötä tuomittujen rangaistuspotkujen määrän lisääntymisellä tätä ei voi selittää. Kahdella VAR:ia edeltävällä kaudella rangaistuspotkuja tuomittiin keskimäärin 0,30 ottelua kohden (0,23 rp-maalia/ottelu), VAR-aikakaudella rangaistuspotkuja on tuomittu 0,29 per ottelu (0,23 rp-maalia/ottelu).

Serie A

Serie A peliminuutit ja maalikeskiarvo 2015-2020

Bundesliigan tapaan VAR otettiin käyttöön Serie A:ssa kaudella 2017–2018. Italiassa otteluiden keskimääräinen kokonaispeliaika on ollut videoiden käyttöönoton jälkeen vahvassa noususuunnassa. Kahdella viimeisellä kaudella ennen VAR:ia ottelut kestivät keskimäärin 93,8 minuuttia, kun tämän ja kahden edelliskauden keskiarvo on ollut 95,5 minuuttia.

Jos kokonaispeliaika onkin noussut, niin valitettavasti sama ei Serie A:ssa päde pallonhallinta-aikoihin. Tilastojen mukaan kaudesta 2017–2018 eteenpäin tehokas peliaika on ollut laskusuunnassa. Eli vaikka kentällä vietetään aikaa entistä pidempään, on pallo pelissä koko ajan vain vähemmän. Ei hyvä. Mitään todella radikaalia pudotusta ei ole vielä tapahtunut, mutta huolestuttavaa silti.

Maalimäärät ovat Italiassa pysyneet melko tasaisina. Kausien 2015–2016 ja 2016–2017 keskiarvo oli 2,77 maalia/ottelu, kun tällä ja kahdella edelliskaudella maaleja on tehty keskimäärin 2,72 per ottelu.

Primera División

La Liga peliminuutit ja maalikeskiarvo 2015-2020

Espanjassa videoerotuomareita alettiin hyödyntää vuosi Saksan ja Italian jälkeen, kaudella 2018–2019. Suuntaus näyttäisi tällä otannalla olevan samankaltainen kuin Serie A:ssa, eli otteluja pelataan kauemmin, mutta itse jalkapalloa pelataan entistä vähemmän.

Viimeisellä kaudella ennen VAR-järjestelmää ottelukohtainen tehokas peliaika oli Espanjassa keskimäärin 53 minuuttia ja 14 sekuntia, kun tällä kaudella pallo on ollut pelissä keskimäärin vain 51 minuuttia ja 33 sekuntia.

Maaleja Espanjan pääsarjassa on VAR:n mukanaoloaikana tehty hieman vähemmän kuin kolmella edelliskaudella, mutta mitään valtavaa romahdusta ei ole tapahtunut.

Ligue 1

Ligue 1 peliminuutit ja maalikeskiarvo 2015-2020

VAR rantautui Ranskaan samaan aikaan kuin Espanjaankin, eli kaudella 2018–2019. Ligue 1:ssä kokonaispeliaika on noussut viimeisen puolentoista kauden aikana keskimäärin noin 1,5 minuutilla verrattuna aikaan ennen videoerotuomareita.

Ensimmäisellä VAR-kaudella 2018–2019 tehokas peliaika puolestaan väheni hieman verrattuna aiempiin kausiin, noin puoli minuuttia kaudesta 2017–2018. Tällä kaudella kehityssuunta on ollut parempi ja tehokas peliaika kasvanut mukavasti, noin minuutti ja viisitoista sekuntia viime kaudesta. Jalkapalloa on pelattu keskimäärin enemmän kuin yhdelläkään neljästä aiemmasta kaudesta.

Ranskassakin maaleja on tämän ja viime kauden aikana tehty hieman vähemmän kuin ennen VAR:ia.

Valioliiga

Valioliiga peliminuutit ja maalikeskiarvo 2015-2020

Valioliigaan VAR saatiin viimein täksi kaudeksi. Valioliiga lienee maailman seuratuin jalkapallon pääsarja ja huomio VAR-järjestelmää kohtaan on ollut sen mukaista. Jokainen jalkapalloa seuraava onkin varsin suurella todennäköisyydellä nähnyt juttuja englantilaisen pääsarjajalkapallon VAR-kommelluksista.

Ensimmäinen reilu kausipuolikas näyttäisi kertovan samaa trendiä kuin erityisesti Serie A ja Primera División, eli ottelut kestävät entistä pidempään, mutta pallonhallinta-aika on vähentynyt aiempiin kausiin verrattuna.

Englannissa ottelut ovat tällä kaudella kestäneet InStatin mukaan keskimäärin yli 97 minuuttia, mikä on eniten Euroopan top 5 -sarjoista. Näistä sarjoista kuitenkin vain Espanjassa pallo on ollut pelissä vähemmän kuin Valioliigassa, jossa palloa on pelattu keskimäärin 53 minuuttia ja 48 sekuntia ottelua kohden.

Yhteenveto

VAR on ollut käytössä Euroopan suurissa sarjoissa nyt kaksi ja puoli vuotta. Järjestelmää on käytetty eri sarjoissa hieman eri tavoin, ja sen vaikutus peliaikaan on samoin ollut vaihtelevaa. Joka ikisessä top 5 -sarjassa VAR on joka tapauksessa kasvattanut kokonaispeliaikaa, mikä on luonnollista ja jalkapallosääntöjen mukaista toimintaa.

Kiinnostavaa on se, että erotuomarin antama lisäaika ei kuitenkaan näytä täysin kompensoivan VAR-tarkistusten ottamaa aikaa. Tässä tosin on löydettävissä sarjakohtaisia eroja. Englannissa, Espanjassa sekä Italiassa tehokkaan peliajan määrä on laskenut, kun Saksassa ja Ranskassa taas tehokkaan peliajan määrä on pysynyt suunnilleen samana tai jopa lisääntynyt verrattuna aikaan ennen VAR:ia.

Maalikeskiarvoista ei voi mitään suurempia johtopäätöksiä tehdä. Osassa sarjoista maalimäärät ovat hieman nousseet, toisissa laskeneet tai pysyneet suunnilleen ennallaan. Maalikeskiarvot eivät myöskään ihan suoraan korreloi suhteessa tehokkaaseen peliaikaan. Päätelmiä VAR:n todellisesta vaikutuksesta maalimääriin joudutaan ehkä odottelemaan vielä jokunen kausi.

Lähteet: InStat, transfermarkt.com (mukana tilastot ennen 9.1.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s