Veikkausliiga 2020, osa 1 – maalintekoyritykset

Veikkausliiga-kauden 2020 tilastoyhteenvetojen ensimmäinen osa, jossa tarkastellaan maalintekoyrityksiä.

Veikkausliiga-kausi 2020 päättyi HJK:n mestaruuteen. Kuten monesti aiemminkin, myös päättyneellä kaudella eniten maaleja tehnyt joukkue oli lopulta sarjataulukon kärjessä. Kymmenen viime kauden aikana sarjassa eniten maaleja tehnyt joukkue on voittanut mestaruuden yhdeksän kertaa. Vain kaudella 2016 maaliahnein joukkue ei mestaruutta lopulta voittanut. Tuolloin HJK maalasi eniten, 52 kertaa, mutta jäi kakkoseksi IFK Mariehamnin (40 maalia, viidenneksi eniten) jälkeen.

Paitsi että Klubi teki eniten maaleja, se myös laukoi useimmin. Jos rangaistuspotkut ja omat maalit jätetään laskuista pois, laukoi HJK yhteensä kauden 2020 aikana 374 kertaa ja teki 46 maalia. Rangaistuspotkut ja omat maalit jätetään tästä pois sen vuoksi, että ne ovat kovin satunnaisia tilanteita ja ilman niitä saadaan todellisempi kuva joukkueiden pelaamisesta. Esimerkiksi HJK teki tällä kaudella viisi maalia rangaistuspilkulta sekä hyötyi kahdesta vastustajan tekemästä omasta maalista. Vertailun vuoksi kaudella 2019 HJK teki vain yhden rangaistuspotkumaalin, ja kertaalleen vastustaja pisti pallon omiin, vaikka Klubi pelasi tuolloin seitsemän ottelua enemmän.

Edelliskauden mestarijoukkue ja sarjassa kolmanneksi kaudella 2020 sijoittunut KuPS sekä laukoi että teki maaleja toiseksi eniten. Vähiten maalintekoyrityksiä ja maaleja oli sarjan viimeiseksi jääneellä RoPS:lla.

Ottelua kohden HJK laukoi 17,0 kertaa, yli kaksi maalintekoyritystä enemmän kuin toiseksi eniten laukonut KuPS. Melkoinen parannus kauteen 2019, jolloin Klubilla oli vain 12,1 maalintekoyritystä ottelua kohden.

Sarjataulukon pohjan kolme viimeistä joukkuetta pitävät perää myös tässä tilastossa, kun sekä RoPS, Haka että TPS saivat kukin kasaan alle 10 maalintekoyritystä per ottelu. Keskimäärin Veikkausliiga-joukkueet laukoivat 11,4 kertaa ottelua kohden. Pientä lisäystä kaudesta 2019, jolloin vastaava lukema oli 11,1 maalintekoyritystä ottelua kohden.

Maalia kohti tarkimmin maalintekoyrityksensä sai suunnattua Lahti, jonka laukauksista 42,1 % kohdistui maalipuiden väliin. HJK sai ainoana toisena joukkueena maalintekoyrityksensä yli 40-prosenttisesti maalia kohti.

Veikkausliigasta karsintojen kautta pudonneen TPS:n maalintekoyritykset suuntautuivat eniten maalista ohi tai ne blokattiin, sillä joukkueen laukauksista vain 31,3 % meni maalia kohti. Myös HIFK:n, RoPS:n ja SJK:n laukauksista kolmasosa tai sitä vähemmän meni kohti maalia.

Kun maalintekoyritykset menevät maalia kohti, on niillä paremmat mahdollisuudet upota myös maaliin, vai mitä? Lahden tapauksessa todellakin näin, sillä lahtelaisten laukaukset konvertoituivat maaleiksi sarjan parhaalla prosentilla (12,7 %).

RoPS pitää tässäkin tilastossa perää, kun joukkueen maalintekoyrityksistä vain 7,4 % meni maaliin. Veikkausliigan konversiokeskiarvo kaudella 2020 oli 10,9 %.

Rangaistusalueen sisältä lähteneistä maalintekoyrityksistä Lahti konvertoi maaleiksi 18,3 %, eniten Veikkausliigassa, heikoin konversioprosentti oli RoPS:lla, 10,6 %. Boksin ulkopuolelta lähteneistä laukauksista parhaalla prosentilla maaleja teki HIFK, jonka kaukovedoista upposi 8,5 % (106 maalintekoyritystä ja 9 maalia). TPS:n rangaistusalueen ulkopuolelta lähteneistä kudeista maaliin meni vain 2,3 %. Hongan konversioprosentti oli lähes yhtä matala, 2,4 %.

Maalintekoyritysten laatuun (laukauksen lähtösijainti, ruumiinosa, jolla laukaus lähti, pelitilanne/erikoistilanne jne.) perustuvan maaliodottaman (xG) avulla voidaan jokaiselle maalintekoyritykselle laskea todennäköisyysarvo, jolla se keskimäärin menee maaliin. Jalkapallo-ottelu sisältää paljon sattumaa, minkä takia ottelussa enemmän maaliodottamaa luova joukkue ei aina ottelua voita, mutta pidemmällä aikavälillä maaliodotusarvojen on todettu kuvaavan erittäin hyvin joukkueen hyvyyttä ja ennustavan sen tulevaa menestystä.

Käytännössä maaliodottamalukemilla mitataan sitä, mikä joukkueiden perimmäinen tavoite jalkapallo-ottelussa on: pyritään luomaan mahdollisimman paljon mahdollisimman laadukkaita maalipaikkoja ja vastaavasti estämään vastustajia tekemästä samaa.

Alla olevassa kuvaajassa on laskettu Veikkausliiga-joukkueiden kauden aikana luomat ja päästämät maaliodottamat ottelua kohden.

HJK oli sarjan paras joukkue myös maaliodottamalla mitattuna. Se loi eniten uhkaa vastustajan maalille sekä päästi sitä vähiten. Vastaavasti RoPS oli Veikkausliigan heikoin joukkue, ja voi sanoa, että Ykkönen kutsui ihan ansaitusti. Toiseksi vähiten maaliodotusarvoa loi IFK Mariehamn, joka myös päästi sitä toiseksi eniten, kun mukaan ei ole laskettu rangaistuspotkuja ja omia maaleja.

Minkä takia sitten TPS jäi karsintapaikalle IFK Mariehamnin sijaan, vaikka tilastojen mukaan IFK Mariehamn oli suhteellisen selvästi sarjan toiseksi heikoin joukkue? Yksi selittävä tekijä löytyy rangaistuspotkuista. IFK Mariehamnin hyväksi tuomittiin kauden aikana viisi rangaistuspotkua, jotka kaikki myös lauottiin sisään. Vastaavasti TPS teki vain yhden maalin ainoasta heille tuomitusta rangaistuspotkusta. IFK Mariehamnia vastaan tuomittiin yksi rangaistuspotku, joka ammuttiin maaliin, TPS:aa vastaan viisi, joista neljä meni sisään. IFK Mariehamn sai näin peräti seitsemän maalin (IFK M 5–1 vs. TPS 1–4) verran ”etua” rangaistuspotkuista suhteessa Palloseuraan.

Yllä oleva esimerkki kertoo hyvin siitä, mikä vaikutus sattumalla on jalkapallossa. Maaliodottamaluvutkaan eivät toki ole mikään ainoa totuus, peliin ja tuloksiin vaikuttaa niin moni asia, mutta hyvä indikaattori se joukkueiden kyvystä luoda maalipaikkoja ja estää niitä on.

Maaliodottamien perusteella voidaan laskea pisteodottama, joka kertoo joukkueen ”ansaitsemat” pisteet sen mukaan, kuinka paljon ja kuinka laadukkaita maalintekopaikkoja joukkue on otteluissa luonut ja ottanut vastaan. Alla olevassa taulukossa on mukana myös rangaistuspotkut sekä omat maalit, jotta saamme vertailun pisteodottamien ja toteuman välille.

Yhtä vaille kaikki joukkueet päätyivät aika hyvin suunnilleen niihin pistemääriin kuin mitä ne olisivat ansainneetkin, pisteodottamien ero toteumiin oli maksimissaan vähän reilussa kolmessa pisteessä. Vain RoPS:n toteuma oli merkittävästi heikompi kuin joukkueen pisteodottama. Eli vaikka RoPS oli selvästi sarjan heikoin joukkue, olisi se voinut paremmalla onnella napata pisteitä enemmänkin.

HJK laukoi eniten, minkä lisäksi sen xG maalintekoyritystä kohden oli Veikkausliigan paras, mikä tarkoittaa, että Klubin maalintekoyritykset olivat sarjan keskimäärin vaarallisimmat. Seuraavaksi vaarallisimmat maalipaikat loivat Inter ja Haka.

Keskimäärin heikkolaatuisimmat maalintekopaikat loivat RoPS ja IFK Mariehamn. Myös Ilveksen, HIFK:n ja SJK:n luomat maalipaikat olivat Veikkausliigan keskiarvoa heikompia.

Laukauksen todennäköisyyteen mennä maaliin vaikuttaa merkittävällä tavalla laukauksen lähtösijainti. Kaukaa rangaistusalueen ulkopuolelta lähtevät maalintekoyritykset menevät heikommalla prosentilla maaliin kuin maalin edustalle syntyneet maalipaikat. Kaudella 2020 rangaistusalueen sisäpuolelta lähteneet vedot menivät maaliin keskimäärin 14,8-prosenttisesti ja kuudentoista ulkopuolelta lähteneistä laukauksista maaliin meni vain 4,9 %. Maalin edustalta rangaistuspilkulle asti ulottuvalta alueelta pallot laitettiin verkkoon 28,6-prosenttisesti.

Suhteessa eniten rangaistusalueen sisäpuolelta laukoi Haka, jonka kaikista maalintekoyrityksistä 68,3 % lähti boksin sisältä. Tilaston toista ääripäätä edustavat HIFK ja RoPS, joiden maalintekoyrityksistä vain vähän yli puolet lähti rangaistusalueen sisäpuolelta.

HJK:n ylivoimasta muihin joukkueisiin nähden kertoo sekin, että se loi maaliodottamaa pelkästään pelitilanteista lähes yhtä paljon kuin seuraavaksi eniten maaliuhkaa luonut KuPS kokonaisuudessaan.

RoPS:n heikkous näkyy tässäkin. Joukkueen kokonaismaaliodottama ottelua kohden oli 0,69, pelitilanteista RoPS loi maaliodotusarvoa vain 0,49 ottelua kohden.

Luomastaan kokonaismaaliodottamasta RoPS:n erikoistilanteiden osuus oli Veikkausliigan suurin, lähes kolmasosa (33,1 %). Myös HIFK, SJK ja TPS kasasivat oman maaliuhkansa yli 30-prosenttisesti erikoistilanteista.

Hongan ja HJK:n erikoistilanteista luoman maalintekouhkan osuus oli sarjan suhteessa vähäisintä, molemmilla pelitilanteet vaikuttivat kokonaismaaliodottamaan yli 80-prosenttisesti.

Pelitilannemaalien osuus toteutuneista maaleista (pois lukien rangaistuspotkut ja omat maalit) oli korkeinta Interillä, jonka maaleista 88,2 % syntyi pelitilanteista. Myös Lahti (82,8 %) ja IFK Mariehamn (82,6 %) tekivät maalinsa yli 80-prosenttisesti pelitilanteista.

SJK:n maaleista erikoistilannemaalien osuus oli sarjan suurin, 39,1 %. RoPS:n maalit syntyivät suhteessa toiseksi eniten erikoistilanteista, 33,3-prosenttisesti.

Lähde: InStat

Lue lisää:

Veikkausliiga 2020, osa 2 – syötöt ja pallonhallinta

Veikkausliiga 2020, osa 3 – puolustuspeli

Veikkausliiga 2020, osa 4 – pelaajat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s