Veikkausliiga 2020, osa 2 – syötöt ja pallonhallinta

Veikkausliiga-kauden 2020 yhteenvetojen toinen osa. Tällä kertaa vuorossa syötöt ja pallonhallinta.

Veikkausliigan pallonhallinta- ja syöttötilastoja hallitsi jo melko tuttuun tapaan HJK. Klubin pallonhallintaprosentti on ollut sarjan paras kaudesta 2018 lähtien. Sitä ennen VPS oli palloa eniten hallinnut joukkue kahtena peräkkäisenä vuonna, HJK oli näinä kahtena vuonna pallonhallintatilaston kakkonen.

HJK:n pallonhallintaprosentti kaudella 2020 oli 58,0 %. Mestarijoukkueen pelaajat jakelivat myös sarjan tarkimmat syötöt, jotka menivät perille 86,0 prosentin tarkkuudella.

TPS hallitsi palloa selvästi vähiten, vain 42,3-prosenttisesti. Myös turkulaisten syötöt olivat sarjan epätarkimmat, niistä vain 76,6 % meni omille.

Sarjassa myös kaudella 2019 pelanneiden joukkueiden osalta muutokset ovat olleet suhteellisen pieniä. Edelliskauteen verrattuna muutokset pallonhallintaprosenteissa tai syöttöprosenteissa olivat enimmäkseen yhden, kahden, kolmen prosenttiyksikön suuruisia. Suurimmat muutokset nähtiin Lahden ja Interin pallonhallintaprosenteissa (Lahti 49 -> 53 % ja Inter 53 -> 56 %) sekä IFK Mariehamnin syöttöprosentissa, joka nousi kauden 2019 lukemasta 78,5 % päättyneen kauden 82,9 prosenttiin.

Pisimmät pallonhallintajaksot oli HJK:lla, keskimäärin 18,1 sekunnin pituisia, mikä on tismalleen sama kuin mitä Klubilla oli kaudella 2019. Hongan pallonhallintajaksot olivat keskimäärin toiseksi pitkäkestoisimmat, pudotusta edelliskauteen 1,2 sekuntia.

Lyhimmän ajan palloa keskimäärin omissa pallonhallintajaksoissaan pitivät KuPS ja HIFK. Samat joukkueet pitivät palloa vähiten omissa pallonhallintajaksoissaan myös kaudella 2019, tuolloin järjestys tosin oli toisin päin.

Pallonhallintajaksojen kestoista ei voi päätellä juuri mitään joukkueen hyvyydestä. Sarjataulukon kolmen kärki mahtuu tilaston ääripäihin, pisimmistä pallonhallintajaksoista kaikkein lyhimpiin. Liigassa kolmanneksi sijoittunut KuPS piti palloa keskimäärin 5,6 sekuntia vähemmän kuin HJK.

Omissa pallonhallintajaksoissaan palloa syötti useimmin Honka, keskimäärin 18,4 kertaa pallonhallintaminuuttia kohden. Myös KuPS ja HJK syöttivät vähintään 18 kertaa pallonhallintaminuuttia kohden.

Hitaimmat syöttötemmot olivat HIFK:lla, IFK Mariehamnilla sekä RoPS:lla, jotka kaikki kolme jäivät alle 17 syötön per pallonhallintaminuutti.

Jos HIFK:lla, IFK Mariehamnilla ja RoPS:lla pallo ei syöttäen liikkunut rivakasti, niin nämä kolme joukkuetta olivat puolestaan ne, joilla oli eniten ohitusyrityksiä pallonhallintaminuuttia kohden.

Eniten palloa hallinneet HJK, Inter ja Honka yrittivät ohittaa keskimäärin vähiten omissa pallonhallintajaksoissaan.

Yhteensä eniten ohitusyrityksiä ottelua kohden oli IFK Mariehamnilla, jonka pelaajat yrittivät ohittaa vastustajansa kuljettamalla 30 kertaa ottelua kohden. Maarianhaminalaiset pitivät kärkipaikkaa ohitustilastoissa myös kaudella 2019, jolloin ohitusyrityksiä oli keskimäärin 31,6 per ottelu. IFK Mariehamnin ohitusyritysten onnistumisprosentti kipusi edellisvuoden 54 prosentista 61 prosenttiin.

Vähiten ohitusyrityksiä ottelua kohden oli turkulaisjoukkueilla. Interin pelaajat yrittivät ohituksia keskimäärin 21,5 kertaa ottelua kohden ja TPS:n 22,5 kertaa.

Parhaalla prosentilla ohitukset onnistuivat viime kauden tapaan Hongan pelaajilta. Ohitusyritykset onnistuivat menneellä kaudella 62-prosenttisesti. Heikoin onnistumisprosentti oli Ilveksellä, vain noin 49 %.

HJK eteni sekä omalle hyökkäyskolmannekselleen että vastustajan rangaistusalueelle useimmin ottelua kohden. Hyökkäyskolmannekselle etenemisiä oli keskimäärin 50,9 per ottelu ja boksiin 21,4 per ottelu. Toiseksi useimmin näille alueille eteni KuPS.

Vähiten etenemisiä oli RoPS:lla, hyökkäyskolmannekselle 27,6 kertaa ottelua kohden ja rangaistusalueelle vain 10,4 kertaa, alle puolet siitä mitä HJK:lla.

Keskustan kautta hyökkäykset kulkivat eniten edelliskauden tapaan Ilveksellä, 33,6-prosenttisesti. Kaudella 2019 Ilves eteni keskikaistalta 28,7-prosenttisesti. Laidoilta suhteessa eniten eteni KuPS, jonka hyökkäyksistä 77,4 % kulki joko vasemmalta tai oikealta ja vain 22,6 % keskeltä.

Vasenta kaistaa omissa hyökkäyksissään suhteessa eniten eteni Inter, 42,1-prosenttisesti ja vähiten Ilves, 29,2-prosenttisesti. Oikealta eniten hyökkäyksiään vyörytti KuPS, jonka hyökkäyksistä 43,5 % eteni oikeaa laitaa pitkin. Vähiten oikealta hyökkäsi TPS, jonka hyökkäyksistä 29,7 % kulki oikealta.

Kaikista pelitilannehyökkäyksistä useimmin maalintekoa pääsi yrittämään HJK, jonka hyökkäyksistä 14,8 % johti laukaukseen. Toiseksi useimmin omissa hyökkäyksissään pääsi laukomaan Ilves, 12,0 % ja kolmanneksi useimmin KuPS, 11,9 %.

Harvimmin maalintekoyritykseen johtivat Hakan (7,4 %), RoPS:n (7,6 %) ja TPS:n (8,7 %) hyökkäykset.

Yllä olevassa taulukossa laukauksiin päättyneet hyökkäykset on jaettu kaistoittain. Keskimäärin vasemmalta laidalta edenneet hyökkäykset johtivat maalintekoyrityksiin 9,4-prosenttisesti, keskustasta 12,3-prosenttisesti ja oikealta laidalta 9,4-prosenttisesti.

Suurin laitakaistojen välinen erotus on IFK Mariehamnilla, jonka vasemmalta edenneistä hyökkäyksistä maalintekoyritykseen johti 12,7 % ja oikealta edenneistä 6,8 % (erotus 5,9 prosenttiyksikköä). Toiseksi suurin erotus oli Hakalla, jonka oikealta edenneet hyökkäykset päättyivät maalintekoyritykseen 8,2-prosenttisesti ja vasemmalta edenneet vain 3,3-prosenttisesti (erotus 4,9 prosenttiyksikköä).

IFK Mariehamnin vasemmalta laidalta ampui innokkaasti muun muassa eräs Albion Ademi. Ademi vastasi yksin peräti 25,6 % IFK Mariehamnin kauden maalintekoyrityksistä. Suurin osa Ademin laukausten lähtösijainneista keskittyi rangaistusalueen vasemman kulman tuntumaan.

Omat pallonhallintajaksonsa tehokkaimmin maalintekoyrityksiksi hyödynsi KuPS. Kuopiolaiset yrittivät maalintekoa keskimäärin 0,61 kertaa jokaista pallonhallintaminuuttia kohden. Ilves ja HJK olivat seuraavaksi innokkaimpia laukojia suhteessa pallonhallintaan.

Vähiten maalintekoyrityksiä pallonhallintaminuuttia kohden oli RoPS:lla, Hakalla ja Hongalla.

Eniten maaliodottamaa pallonhallintaminuuttia kohden loi KuPS, 0,073 per pallonhallintaminuutti, toiseksi eniten HJK, 0,068 per pallonhallintaminuutti. Hännänhuippuna tässäkin tilastossa on RoPS, joka onnistui luomaan maaliodottamaa vain 0,027 pallonhallintaminuuttia kohden.

Vastahyökkäyksiä oli eniten KuPS:lla, keskimäärin 15,0 per ottelu. Toiseksi eniten vastahyökkäyksiin pääsivät jaetusti Ilves ja TPS. Vähiten vastahyökkäyksiä oli RoPS:lla, 8,0 ottelua kohden.

Vastahyökkäyksensä parhaalla prosentilla maalintekoyritykseen päätti Lahti, jonka vastahyökkäyksistä 20,6 % johti laukaukseen. Heikoimmin maalintekoyrityksiin pääsi vastahyökkäyksistä TPS, vain 10,9-prosenttisesti.

Lähde: InStat

Lue lisää:

Veikkausliiga 2020, osa 1 – maalintekoyritykset

Veikkausliiga 2020, osa 3 – puolustuspeli

Veikkausliiga 2020, osa 4 – pelaajat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s