Veikkausliiga 2020, osa 3 – puolustuspeli

Veikkausliigan kausiyhteenvetojen kolmas osa. Vuorossa puolustuspelaamisen tilastoja.

Kaudella 2020 vähiten maaleja päästivät HJK, Inter ja Honka, kukin 17 kappaletta. Kun rangaistuspotkut ja omat maalit lasketaan pois, oli tiivein puolustus mestari-HJK:lla, jonka maaliin pallo toimitettiin 14 kertaa.

HJK:ta vastaan myös saatiin aikaiseksi vähiten maalintekoyrityksiä, keskimäärin 7,8 ottelua kohden. Toiseksi vähiten lauottiin Interiä vastaan, 8,0 kertaa ottelua kohden.

Eniten maaleja omiin päästi RoPS, yhteensä 44 (+ 6 rp ja 1 oma maali). RoPS:aa vastaan maalintekoyrityksiä luotiin keskimäärin 15,7 ottelua kohden. Vain IFK Mariehamnia vastaan lauottiin enemmän, 16,0 kertaa per ottelu.

Parhaalla prosentilla oman maalinsa sai pidettyä puhtaana Honka. Espoolaisia vastaan ammutuista laukauksista vain 6,7 % meni maaliin. Myös HJK:ta, Interiä ja SJK:ta vastaan luodut maalintekoyritykset menivät maaliin Veikkausliigan keskiarvoa selvästi heikommalla prosentilla.

Tehokkaimmin maalipaikat konvertoituivat maaleiksi Hakaa (13,3 %), Ilvestä (12,9 %) ja RoPS:aa (12,7 %) vastaan. Hakan ja RoPS:n lisäksi myös muut putoamiskamppailussa, tai ainakin taistelussa liigakarsintaan joutumista vastaan mukana olleet TPS ja IFK Mariehamn sijoittuvat yllä olevan nelikentän ruutuun, jossa olevia joukkueita vastaan luotiin keskimääräistä enemmän maalintekoyrityksiä ja jotka päästivät maaleja keskimääräistä useammin. Veikkausliigan keskiarvokonversio kaudella 2020 oli 10,9 %.

Vastustajien maalintekoyrityksistä suurimmalla prosentilla maalia kohti meni Interiä vastaan ammutut laukaukset, 41,5-prosenttisesti. Toiseksi parhaalla tehokkuudella maalia kohti suuntautuivat IFK Mariehamnia vastaan luodut maalintekoyritykset.

Honka, Lahti ja SJK olivat puolestaan joukkueet, joita vastaan lauottiin suhteessa vähiten maalia kohti.

Absoluuttisesti eniten maalia kohti lauottiin IFK Mariehamnia vastaan. Maalintekoyrityksiä kauden kaikissa otteluissa IFK-maalilla olleen Oskari Forsmanin vartioimaa maalia kohti lähti yhteensä 134 kappaletta. Vähiten maalia kohti suuntautuneita laukauksia oli HJK:ta vastaan, vain 62.

Innokkaimmin vastustajien maalintekoyrityksiä blokkasivat Hongan puolustajat. Honkaa vastaan lauotut kudit estettiin 31,6-prosenttisesti. Toiseksi useimmin laukauksia blokkasi SJK.

Harvimmin pallon eteen menivät RoPS:n pelaajat, jotka blokkasivat vain 19,9 % vastustajien maalintekoyrityksistä. Seuraavaksi vähiten blokkeja oli KuPS:lla ja TPS:lla. Vielä kaudella 2019 KuPS-puolustajat blokkasivat laukauksia eniten kaikista liigajoukkueista.

Rangaistusalueen sisältä päästiin eniten laukomaan RoPS:aa vastaan. Rovaniemeläisiä vastaan luotujen maalintekoyritysten lähtösijainti oli 68,5-prosenttisesti boksin sisällä. Myös Ilvestä vastaan ammutuista laukauksista yli kaksi kolmasosaa lähti rangaistusalueen sisäpuolelta.

SJK esti parhaiten vastustajiansa pääsemään rangaistusalueen sisäpuolelle laukomaan. Seuraavaksi vähiten boksin sisältä päästiin laukomaan HJK:ta ja Honkaa vastaan.

Tehokas keino estää vastustajia pääsemästä laukomaan läheltä maalia on saada mahdollisimman paljon pelaajia pallon ja maalin väliin. Ei mikään valtavan suuri oivallus, mutta alla oleva kuvaaja näyttää yhteyden. Mukaan on laskettu puolustavien pelaajien lukumäärä (maalivahti mukaan lukien) laukaisuhetkellä ja vain pelitilanteista syntyneet maalintekoyritykset.

Kun vastustajia ei päästetä laukomaan läheltä omaa maalia, on laukausten todennäköisyys mennä maaliin keskimääräistä pienempi. SJK:ta vastaan luodut maalipaikat olivatkin Veikkausliigan heikkolaatuisimpia, xG maalintekoyritystä kohden oli 0,09.

Vaikka SJK:ta vastaan luotujen maalintekoyritysten laatu oli keskimäärin suhteellisen heikko, oli laukausvolyymi kuitenkin keskimääräistä suurempi, mikä johti siihen, että SJK:n päästämä kokonaismaaliodottama oli sarjan keskikastia.

HJK:ta, Honkaa ja Interiä vastaan saatiin aikaiseksi keskiarvoa vähemmän maalintekoyrityksiä, ja luodut maalipaikat olivat samalla keskimääräistä heikompilaatuisia.

Laadukkaimmat maalintekoyritykset luotiin RoPS:aa vastaan. RoPS:n lisäksi IFK Mariehamnia, Hakaa, Lahtea ja TPS:aa vastaan lauottiin Veikkausliigan keskiarvoa enemmän ja luotiin keskimääräistä laadukkaampia maalintekoyrityksiä.

Vastustajajoukkueet pääsivät etenemään eniten omalle hyökkäyskolmannekselleen putoajajoukkueita TPS:aa ja RoPS:aa vastaan. Tepsin vastustajat etenivät alueelle keskimäärin 48,9 kertaa ottelua kohden ja RoPS:n 48,4 kertaa.

Omalle rangaistusalueelle etenivät useimmin RoPS:n (22,1 kertaa) ja IFK Mariehamnin (18,8) vastustajat.

Vähiten vastustajat pääsivät HJK:n ja Interin puolustuskolmanneksille (HJK 29,9, Inter 32,7) ja rangaistusalueille (HJK 9,5, Inter 11,0).

Inter oli Veikkausliiga-joukkueista aktiivisimmin puolustava. Mittarina tässä on käytetty sitä, kuinka monta syöttöä vastustajajoukkue ehtii keskimäärin syöttää ennen puolustavan joukkueen taklausyritystä tai syötönkatkoa. Lisäksi Interiä vastaan vastustajien syötöt onnistuivat sarjan heikoimmalla prosentilla.

Ilves on tuttuun tapaan nelikentän siinä ruudussa, jossa olevat joukkueet ovat aktiivisesti katkomassa syöttöjä tai taklaamassa palloa hallussaan pitävää pelaajaa ja jotka estävät parhaiten vastustajiensa syöttöjä menemästä perille. Myös kahdella aiemmalla kaudella Ilves on ollut sarjan ärhäkimpiä puolustajia.

IFK Mariehamnia vastaan vastustajajoukkueet pääsivät syöttämään lukumääräisesti eniten ennen kuin syöttö onnistuttiin katkaisemaan tai IFK-pelaajien yritettyä taklausta. RoPS oli seuraavaksi passiivisin puolustuspelissään.

Lähde: InStat

Lue lisää:

Veikkausliiga 2020, osa 1 – maalintekoyritykset

Veikkausliiga 2020, osa 2 – syötöt ja pallonhallinta

Veikkausliiga 2020, osa 4 – pelaajat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s