Transfermarkt ja Veikkausliiga

Transfermarktin roolista jalkapallossa on puhuttu paljon. Mediat käyttävät Transfermarktia pelaajien markkina-arvojen vertailuun, valmentajat hyödyntävät sitä joukkueiden välisten tasoerojen mittaamiseen, ja toimiipa Transfermarkt myös vedonlyöjien apuna joukkueiden voimalukujen laskemiseen. Tässä jutussa tutkitaan, mitä Transfermarktin markkina-arvot kertovat Veikkausliiga-joukkueiden pelaajaryhmistä.

Transfermarktin luvut muodostuvat muun muassa joukkoälyä hyödyntämällä, ja kuulostaakin hämmästyttävältä, että osittain vapaaehtoisvoimin pyörivä verkkosivusto on saanut niin merkittävän roolin jalkapallomaailmassa. Transfermarktin toiminnasta voi lukea lisää suomeksi Johanna Nordlingin Urheilulehteen kirjoittamasta mainiosta jutusta.

Miksi Transfermarktista on tullut niin suosittu? Ehkä sivuston luoma malli pelaajien markkina-arvojen määrittelemiseksi on toimiva ja kuvaa jossain määrin tosielämää, vaikka absoluuttista totuutta se tuskin kuitenkaan kertoo?

Transfermarkt Veikkausliigassa

Joukkueen markkina-arvolla ja menestyksellä on selvä yhteys. Jalkapallo kuitenkin sisältää paljon satunnaisuutta, ja joka ikinen vuosi kaikkein kallein ja paperilla paras joukkue ei mestaruutta voita. Vastaavasti putoaminen voi olla kohtalona joukkueelle, joka paperilla sitä ei olisi ”ansainnut”.

Useimmiten arvokkaammat joukkueet kuitenkin pärjäävät markkina-arvoltaan heikompia joukkueita paremmin, mutta yhteen kauteen voimakkaasti panostaminen voi kostautua, jos peliesitykset eivät peilaakaan markkina-arvoa toivotusti.

Pidempää aikaväliä tarkasteltaessa yhteys markkina-arvon ja sarjasijoituksen välillä vahvistuu. Alla olevassa kuvaajassa vaaka-akselilla on joukkueiden keskimääräinen osuus Veikkausliiga-joukkueiden yhteenlasketusta kausittaisesta markkina-arvosta kausina 2017–2021. Pystyakselilla on joukkueiden keskimääräinen sijoitus Veikkausliigassa samalla aikavälillä.

Markkina-arvoiltaan keskimäärin arvokkaimmat joukkueet, HJK ja KuPS, ovat onnistuneet osoittamaan tasonsa myös kentällä. HJK on voittanut viidestä viime mestaruudesta neljä, KuPS puolestaan on voittanut yhden mestaruuden ja ollut jokaisella viidellä viime kaudella mitalikolmikossa.

Vastaavasti joukkueet, joiden markkina-arvot ovat olleet sarjan pienimmät, ovat sijoittuneet säännöllisesti sarjataulukon peräpäähän.

Joukkueen markkina-arvolla on siis pitkällä aikavälillä vahva yhteys menestyksen kanssa. Mikäli menestystä halutaan tavoitella, tulisikin seurojen pyrkiä pitkäjänteiseen joukkueen markkina-arvon kasvattamiseen.

Arvoa voidaan kasvattaa kahdella tavalla: joko rekrytoimalla pelaajia, joiden arvo on suurempi kuin lähteneiden pelaajien tai kasvattamalla ja kehittämällä pelaajia, joiden markkina-arvot eivät ole vielä ampaisseet nousuun.

Kärjistetysti voidaan todeta, että ensimmäisessä tapauksessa joukkueen kokoamiseen palaa enemmän fyrkkaa kuin jälkimmäisessä, kun pelaajaryhmään hankitaan vanhempia ja kokeneempia, eli useimmiten jo ”valmiimpia” ja näin ollen arvokkaampia, pelaajia. Jälkimmäisessä tapauksessa olemassa olevaa pelaajaryhmää pyritään kehittämään niin, että pelaajien arvo kasvaa tai joukkueeseen rekrytoidaan nuoria potentiaalisiksi tunnistettuja pelaajia, joiden arvon kehitys on vasta alkuvaiheessa.

Ilves kehittää, SJK hankkii

Yllä mainituista tavoista pelaajaryhmän muodostamiseksi löytyy kaksi mainiota esimerkkiä Veikkausliigasta, Ilves ja SJK. Mukaan on laskettu pelaajasiirrot kauden 2017 päättymisestä kauden 2021 loppuun asti (15.12.2017–15.12.2021). Pelaajien markkina-arvot on laskettu hetkeltä, jolloin siirto on tapahtunut.

Ilveksen ja SJK:n pelaajarekrytointistrategiat ovat poikenneet toisistaan melkoisesti. Itse asiassa molempien joukkueiden markkina-arvot ovat hieman laskeneet tarkasteluvälin aikana, mutta tällä asialla ei tässä ole niin merkitystä vaan sillä, millä tavoin kehitys on tapahtunut.

Lähde kuvan idealle: osynligahanden.com, kannattaa seurata Twitterissä

Ilveksen pelaajaryhmän yhteenlaskettu Transfermarkt-markkina-arvo kauden 2017 lopussa oli 3,5 miljoonaa euroa. Joukkueeseen oli kauden 2021 loppuun mennessä tullut pelaajia yhteensä 5,2 miljoonan euron arvosta, lähteneiden pelaajien arvo on puolestaan ollut 6,2 milj. €. Kun joukkueen markkina-arvo kauden 2021 lopussa oli 3,1 milj. €, jää jäljelle 700 000 euron summa, joka kertoo pelaajaryhmän arvon noususta sinä aikana, jonka pelaajat ovat joukkueessa viettäneet.

Vastaavasti SJK on rekrytoinut pelaajia, joiden yhteenlaskettu arvo on kausien 2017–2021 aikana ollut 8,2 miljoonaa euroa, ja pelaajia on lähtenyt yhteensä 5,6 miljoonan euron arvosta. Joukkueen arvo kauden 2017 lopussa oli 3,9 milj. € ja kauden 2021 lopussa 3,7 milj. €, joten SJK:n pelaajaryhmän markkina-arvosta on pudonnut peräti 2,8 miljoonaa euroa aikana, jonka pelaajat ovat SJK:ssa olleet.

Ilvekseen tarkastelujakson aikana liittyneet pelaajat ovat olleet keskimäärin 20,9-vuotiaita. Nämä nuoret pelaajat ovat, joukkueessa jo ennestään olleiden pelaajien ohella, saaneet peliaikaa, kehittyneet ja näin kasvattaneet omaa markkina-arvoaan.

SJK:hon tulleiden pelaajien ikäkeskiarvo on ollut 24,7 vuotta. SJK:n markkina-arvon suurta pudotusta selittää se, että joukkueeseen on hankittu useita iältään jo vanhempia pelaajia, joiden markkina-arvo on pudonnut SJK:n riveissä ollessaan.

Ilvekseen liittyi tarkastellulla aikavälillä 24 alle 20-vuotiasta pelaajaa, SJK:hon seitsemän. Luvut pitävät sisällään omista juniori- tai kakkosjoukkueista edustukseen nostetut pelaajat. Ilves ei hankkinut yhtään 30-vuotiasta tai vanhempaa pelaajaa, SJK seitsemän.

Sen lisäksi, että Ilves on onnistunut kasvattamaan pelaajiensa arvoa, on seura myynyt pelaajia myös eteenpäin. Transfermarkt ilmoittaa vuosina 2017–2021 Ilveksestä muualle siirtyneiden pelaajien yhteenlasketuksi siirtosummaksi 580 000 euroa. Pitää muistaa, että Transfermarktin siirtosummat eivät välttämättä ole ihan tarkasti kartalla, ja esimerkiksi kasvattajarahat eivät siellä näy. SJK:lle pelaajamyyntejä ei Transfermarktin tilastoissa ole rekisteröity.

Veikkausliigan sekalaiset pelaajaryhmät

Olisi tärkeää, että seuralla on strategia, jonka mukaan edetä pelaajaryhmää kehitettäessä ja pyrkiessä sen arvon kasvattamiseen. Mikäli siis menestys sarjataulukossa on se, mitä tavoitellaan.

Veikkausliiga-seurojen resurssit vaihtelevat paljonkin. Osalla seuroista on varaa rekrytoida valmiita pelaajia, joiden markkina-arvo on huipussaan, tai lähellä sitä, ja kasvattaa näin joukkueen arvoa. Näiden seurojen kohdalla ei olekaan niin väliä, vaikka pelaajien markkina-arvo putoaisi, kunhan vain pinkka on kunnossa ja joukkueen peliesitykset toivotunlaisia. On kuitenkin vaara, että pitkällä aikavälillä tämä ei ole kestävä tapa toimia.

Toiset seurat taas panostavat, tai niiden on pakkokin panostaa, vaihtoehtoisesti joko pelaajiin, joiden markkina-arvo on jo hiipumaan päin tai omaan pelaajakehitykseen ja sellaisiin rekrytoituihin pelaajiin, joiden markkina-arvo ei ole vielä lähtenyt nousuun. Tämä on näille seuroille ainoa keino pysyä kilpailussa mukana, kun varaa parhaassa peli-iässään oleviin sarjan tähtiin ei välttämättä ole.

Hyvä esimerkki suhteellisen johdonmukaisesta pelaajarekrytointi- ja kehitystyöstä Veikkausliigassa viime vuosien ajalta on ollut nimenomaan Ilves. Seura on pyrkinyt nostamaan useita omia junioreita edustusjoukkueeseen sekä rekrytoimaan nuoria, tai vähintään nuorehkoja, potentiaalisia pelaajia. Tämä on ollut kustannustehokasta sekä myös palkitsevaa pelaajamyynneistä saatujen tulojen muodossa.

Menestys kentällä on ollut hyvää suhteessa resursseihin, joukkue on kaudesta 2016 lähtien ollut joka kausi Veikkausliigan top vitosessa, kaudella 2017 pronssilla. Lisäksi kaudella 2019 Ilves voitti Suomen cupin. Ilves on myös tehnyt useampana peräkkäisenä vuonna positiivisen taloudellisen tuloksen, joten jotain siellä on tehty oikein. Tai siis paljonkin.

Lähde: Finder.fi

Useimmiten tuntuu kuitenkin siltä, ettei seuroilla ole selkeää strategiaa, vaan Veikkausliigan pelaajaryhmät koostuvat erilaisista satunnaisista sekoituksista pelaajakaarensa eri vaiheissa olevia pelaajia. Mikä on sinänsä ihan okei. Seurojen on pakko toimia resurssiensa määrittämien raamien sisällä. Mutta se kertoo myös vahvan identiteetin puutteesta. Seurat eivät tiedä, mitä ne ovat eivätkä siksi myöskään miten niiden tulisi toimia.

Se, mikä tässä kädestä suuhun -toimintatavassa on ikävää on se, että seuraavaksi kaudeksi lähdetään kasaamaan pelaajaryhmää uudelleen alusta, jolloin ne ovat usein taas ihan toisen näköisiä. Monet Veikkausliiga-joukkueet kootaan yhdeksi kaudeksi kerrallaan ilman punaista lankaa ja toivotaan parasta. Suurin osa Veikkausliiga-joukkueiden pelaajasopimuksista onkin yksivuotisia.

On vaikea nähdä, miten jalkapalloseura voisi kehittyä ja kasvaa Suomen kaltaisessa markkinassa ilman pelaajamyyntejä tai muuta merkittävää jalkapallon ulkopuolista liiketoimintaa. Vain hyvin pieni osa liigaseuroista voi luottaa siihen, että osa tuloista saadaan säännöllisesti Uefan järjestämistä kilpailuista maksettavista palkintorahoista, jotka suomalaisille seuroille ovat parhaimmillaan merkittäviä.

Oppia Allsvenskanista

Vertailukohdaksi voidaan ottaa Ruotsi, jossa pelaajamarkkinat ovat toki Suomea kehittyneemmät, pelaajamyynti tehokkaampaa ja jalkapallo liiketoimintana muutenkin pykälää tai paria Suomea kovemmalla tasolla, mutta yhtäläisyyksiä löytyy paljon muun muassa sarjakauden kevät–syksy-muodosta ja yleisestä yhteiskuntiemme samankaltaisuudesta.

Ruotsissa seurojen kasvu ja positiiviset taloudelliset tulokset mahdollistetaan isossa kuvassa nimenomaan pelaajamyyntien avulla.

Lähde: https://www.svenskfotboll.se/4a1a23/globalassets/svff/dokumentdokumentblock/ekonomi/2017-19/analys-av-allsvenskans-ekonomi-2020.pdf

Allsvenskan-seurojen onnistuminen pelaajamarkkinoilla on johdonmukaisen työn seurausta. Pelaajarekrytointia ja -kehitystyötä tehdään systemaattisesti, ja pelaajat sitoutetaan joukkueisiin pidempien sopimusten myötä, jolloin palkinto kehitystyöstä realisoituu siinä vaiheessa, kun pelaajan sopimus ostetaan ulos ulkomaisen (tai maksukykyisen kotimaisen) seuran toimesta.

Tätä johdonmukaista työtä toivoisi näkevän myös Suomessa, mutta realiteetit ja resurssipulan ymmärtäen se ei totisesti ole helppoa.

Lähteet:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s