VPS on tullut tutuksi pallonhallintaan vahvasti nojaavasta pelitavastaan, jota leimaavat muun muassa pelinavaaminen pääasiassa joko lyhyillä tai keskipitkillä syötöillä ja maalinteon yrittäminen vain paikoista, joista todennäköisyys maalintekoon on suuri. Kaudella 2017 vaasalaisten peli toimi parhaimmillaan erinomaisesti, mutta pahimmillaan pelitapa tuotti joukkueelle suuria ongelmia. Nyt ennusmerkit kuitenkin näyttäisivät siltä, että kaudella 2018 tulemme näkemään päivitetyn Vaasan Palloseuran.
VPS pelasi perjantaina Suomen cupin ottelussaan vieraskentällä SJK:ta vastaan häviten maalein 1–0. Yhden hallissa pelatun ottelun perusteella on turha tehdä minkäänlaisia kokonaisvaltaisia tulkintoja, mutta muutama asia VPS:n pelissä kiinnitti huomion niin, että niihin oli pakko hakea tukea tilastoista.
Pelijärjestelmä
Kaudella 2017 pääasiassa käytetty kolmen topparin alakerta on talvikauden cup-otteluihin vaihtunut neljän pelaajan puolustuslinjaan. Pelijärjestelmän muutos ei sinänsä mikään mullistava asia ole, pelasihan VPS myös viime kaudella useamman Veikkausliiga-ottelun neljän puolustajan linjalla. Ja esimerkiksi perjantainakin keskikentän pohjalla pelannut Aatu Laatikainen putosi ajoittain VPS:n avatessa peliä toppareiden väliin muodostaen näin kolmen alakerran. Pelijärjestelmän numerot ovat vain numeroita. SJK:ta vastaan numerot olivat 4-2-3-1.
Syötöt
Syöttöjen määrässä ei viime kauteen verrattuna ole radikaalia muutosta. VPS syötti SJK:ta vastaan 645 kertaa, joista 571 meni omille (89 %). Kaudella 2017 VPS syötti keskimäärin 686 kertaa ottelua kohden, joista 616 perille (90 %).
Mutta asia, joka pisti silmään, oli pitkien syöttöjen määrä. Perjantaina VPS syötti 41 pitkää syöttöä (6,4 % kaikista syötöistä), kun viime kauden keskiarvo oli 24 pitkää syöttöä (3,5 %) ottelua kohden. Erityisesti maalivahti Marko Meeritsin avaukset lähtivät poikkeuksellisen useasti pitkinä viime kauteen verrattuna. SJK:ta vastaan Meeritsin jalasta lähti 26 pitkää syöttöä, kun viime kaudella virolaismaalivahti syötti keskimäärin vain 10 pitkää syöttöä pelattua 90 minuuttia kohden.
Kuten mainittu, ei yhden ottelun perusteella voi tehdä vedenpitäviä päätelmiä, sillä ottelusuunnitelma yksittäiseen otteluun tehdään myös suhteessa vastustajaan. Mutta mikäli SJK-ottelun ennusmerkit pitävät paikkansa, vaasalaisten viime kauden poikkeuksellisen periaatteellinen suhtautuminen lyhyempiin syöttöihin jäänee, ja kaudella 2018 nähnemme pelinavaamismielessä monipuolisemman VPS:n.
Maalintekoyritykset
Viime kaudella VPS:n maalintekoyritykset lähtivät Veikkausliigan ylivoimaisesti suurimmalla prosentilla (71,9 %, luvussa ei mukana rangaistuspotkuja) rangaistusalueen sisältä. Tässä on tausta-ajatuksena se, että VPS pyrkii laukomaan mahdollisimman korkean todennäköisyyden maalintekopaikoista, rangaistusalueen ulkopuolelta lähtevistä maalintekoyrityksistä kun vain muutama prosentti uppoaa verkkoon.
SJK:ta vastaan pelatussa ottelussa VPS:llä oli yhdeksän maalintekoyritystä, joista vain kolme lähti rangaistusalueen sisäpuolelta ja täten kaksi kolmasosaa (66,7 %) boksin ulkopuolelta. Viime kaudella VPS pelasi vain kaksi ottelua, joissa se laukoi yli 50-prosenttisesti rangaistusalueen ulkopuolelta mutta ei tällöinkään ihan näin suurella suhteellisella osuudella (60 % ja 57,1 %).
Jälleen, tarvitsemme useamman ottelun aineiston, jotta voimme tarkastella onko selkeää muutosta havaittavissa. Viime kaudella VPS:n iso ongelma oli se, että joukkue ei yksinkertaisesti laukonut tarpeeksi, ylivoimaisesti vähiten koko sarjassa (210 maalintekoyritystä koko kaudella pois lukien rangaistuspotkut, seuraavaksi vähiten niitä oli RoPS:lla, 295). Vaikka VPS:n maalintekoyritykset olivatkin keskimäärin liigan reilusti laadukkaimmat, jäi sen kokonaismaaliodottama silti varsin pieneksi. Kun lauotaan herkemmin rangaistusalueen ulkopuolelta, saadaan kokonaislaukaisuvolyymia kasvatettua.
Näyttäisi kuitenkin siis siltä, että VPS:ssä saa nykyään laukoa vapaammin myös boksin ulkopuolelta, mikä lienee jonkin sortin helpotus muun muassa Juha Hakolalle (Hakola itse laukoi SJK:ta vastaan kahdesti, molemmat rangaistusalueen ulkopuolelta).
Mielenkiinnolla jäämme odottamaan mihin suuntaan päävalmentaja Petri Vuorinen joukkueensa peliä kaudella 2018 tulee viemään. VPS:n käynnissä olevaa prosessia on varsin mielenkiintoista seurata.
Tilastot: InStat
Kuntopuntari 