FC Inter on tehnyt Veikkausliiga-kaudella 2019 liigajoukkueista eniten maaleja, 18 ottelussaan yhteensä 33. Mikäli tahti säilyy samana, tulee se olemaan vahvasti mukana mestaruustaistelussa. Tässä katsaus liigajoukkueiden maalintekoyrityksiin.
FC Inter on ollut kuluvalla Veikkausliiga-kaudella sarjan maaliahnein joukkue. Maaleja se on tehnyt 33, joista kaksi on lauottu rangaistuspotkusta ja yksi on merkattu vastustajan omaksi maaliksi. Toiseksi eniten maaleja on tehnyt FC Honka, 28 (2 rp, 1 om) ja kolmanneksi eniten KuPS, 27 (0 rp, 1 om). Tämän jutun tilastoissa rangaistuspotkuja ja omia maaleja ei ole pääasiassa laskettu mukaan.
Vähiten maaleja on tehnyt RoPS, joka on tehnyt 18 ottelussa vain 12 maalia. Seuraavaksi vähiten maaleja on KPV:llä, 14, ja HIFK:lla, 15. VPS:llä maaleja on 16, joista kaksi on syntynyt rangaistuspotkuista ja yksi oma maali. Myös SJK on tehnyt 16 maalia, joista yksi pilkulta.
Ilves ja IFK Mariehamn ovat puolestaan joukkueista ne, joilla on eniten maalintekoyrityksiä, molemmilla 13,5 ottelua kohden. RoPS ja VPS laukovat Veikkausliiga-joukkueista vähiten.
HJK:n maalintekoyritysten määrä on pudonnut melkoisesti viime kausista. Esimerkiksi kaudella 2018 Klubi ampui 16,5 kertaa ottelua kohden ja kaudella 2017 laukauksia oli 17,2 per ottelu, kun tällä kaudella maalintekoyrityksiä on ollut vain 11,6 ottelua kohden.
Vaikka Inter on tehnyt eniten maaleja, on sen maalintekoyritysvolyymi vain liigan keskiarvoa. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että Interin on konvertoitava maalipaikkansa maaleiksi hyvällä prosentilla.
Ja sitähän se toki tekeekin, parhaiten Veikkausliigassa. Interin maalintekoyrityksistä 15,6 % on mennyt maaliin, kun liigan keskiarvo on tällä kaudella noin 9,9 %. Myös KuPS ja Honka konvertoivat laukauksensa liigan keskiarvoa paremmin maaleiksi, molempien joukkueiden maalintekoyritysten määrä pyörii sarjan keskiarvon ympärillä.
Eniten laukovat IFK Mariehamn ja Ilves tekevät maaleja hieman keskiarvoa alemmalla tahdilla, kuten tekee myös HJK. RoPS ja VPS laukovat muita vähemmän, ja niiden on ollut myös keskimääräistä vaikeampi saada palloja maaliin.
Jalkapallossa maalinteon karkeana perussääntönä voi pitää, että mitä lähempää maalia pääset laukomaan, sitä varmemmin pallo myös lentää verkkoon. Eniten maaleja tehneet Inter, KuPS ja Honka laukovatkin myös keskimääräistä liigajoukkuetta useammin rangaistusalueen sisäpuolelta.
Eniten boksista laukoo HJK, jonka maalintekoyrityksistä 63 % on lähtenyt boksin sisältä.
Yli puolet vedoistaan rangaistusalueen ulkopuolelta laukovat Veikkausliiga-joukkueista ainoina FC Lahti sekä SJK. Vähemmän yllättäen nämä joukkueet eivät maalitilastoissa varsinaisesti juhli, Lahti on tehnyt tällä kaudella 16 maalia (0,89 per ottelu, ei rp ja om) ja SJK 15 maalia (0,88/ottelu)
Kun otetaan vain pelitilanteet huomioon, on parhaat maalintekoyritykset saanut luotua Honka, jonka keskimääräinen maaliodottama laukausta kohden on 0,13. Seuraavaksi parhaat paikat ovat luoneet HJK, IFK Mariehamn, Inter ja KuPS.
SJK:n pelitilanteista luomat maalintekoyritykset ovat Veikkausliigan keskimäärin heikoimmat, xG on vain 0,08 laukausta kohden. Yksi syy siihen on juuri se, että SJK on laukonut paljon kaukaa rangaistusalueen ulkopuolelta. SJK:n rangaistusalueen sisäpuoleltakin lähtevät maalintekoyritykset eivät keskity maalin edustalle vaan ne ovat lähteneet ympäri boksia.
Interin yhteensä 192 maalintekoyrityksestä 112 (58,3 %) on lähtenyt rangaistusalueen sisältä ja boksin sisältä lähteneet laukaukset ovat menneet sisään 24,1 % tarkkuudella (27 maalia). Rangaistusalueen ulkopuolelta Inter on laukonut 80 kertaa (41,7 %) ja laukauksista maaliin on mennyt kolme (3,8 % laukauksista).
Kuten ylläolevasta laukauslämpökartasta näkee, lähtee suhteellisen suuri osa Interin maalintekoyrityksistä hyviltä paikoilta maalin edustalta. Toisaalta niitä lähtee myös paljon rangaistusalueen vasemmasta reunasta sekä boksin rajan tuntumasta oikeassa reunassa.
Inter on ylisuorittanut hieman suhteessa maaliodottamaansa. Yksi syy tähän on Filip Valenčičin mahtava kausi, jolla hän on tehnyt 13 maalia (+ 1 rp). Myös Valenčič on ylisuorittanut oman maaliodotusarvonsa reippaasti, noin kuudella maalilla, eli hän on tehnyt noin kuusi maalia enemmän kuin mitä tilastollisesti samoilta maalintekopaikoilta on keskimäärin Veikkausliigassa tehty.
Tämä ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, maalien yli- ja alisuorittamista suhteessa xG:hen tapahtuu joka kausi. Interin konversioprosentti on ollut erittäin hyvä, mutta se ei ihan täsmää siihen, kuinka hyviä maalipaikkoja joukkue on saanut luotua. Tämä on ainoa asia, josta voisi olla vähän huolissaan.
Valenčič on ennenkin ylisuorittanut suhteessa maaliodottamaansa, joten maaleja voi ihan yhtä hyvin syntyä samalla tahdilla loppukaudenkin ajan (vaikkakin hieman epäilen sitä). Eikä pidä unohtaa, että joukkueen riveistä löytyy seitsemän maalia kuluvalla kaudella nakuttanut Timo Furuholm sekä Mika Ojala, jolla maaleja on kolme (+ 1 rp). Tämä kolmikko onkin ollut Interille elintärkeä, sillä 30 maalista (ei rp ja om) Valenčič–Furuholm–Ojala-kolmikko on tehnyt peräti 23, eli 76,7 %.
Interin kausi on menossa paremmin kuin vuosikausiin, ja kaiken mennessä nappiin Inter on lähellä mestaruutta. Hyökkäyssuuntaan turkulaiset kuuluvat sarjan mielenkiintoisimpiin seurattaviin. Mutta kuuluuhan jalkapalloon toki yhtenä osana myös puolustuspelaaminen…
Tilastot pitävät sisällään ottelut 4.8.2019 asti.
Kuntopuntari 