Huuhkajien EM-karsinnat numeroina

Riven johdolla me mentiin kisoihin ja niin edelleen. Suomi pelaa vihdoin kesällä 2020 ensimmäistä kertaa miesten EM-kisoissa saaden alkulohkovaiheessa vastaansa Tanskan, Venäjän ja Belgian. Tässä raportti maajoukkueen karsintaurakasta tilastojen kautta.

Suomi otti kymmenessä karsintaottelussaan kahdeksantoista pistettä, eli 1,8 pistettä ottelua kohden. Pistekeskiarvo on jaetusti paras, joka Suomella on 2000-luvun arvokisakarsinnoissa ollut. Myös MM 2010 -karsinnoissa Suomi otti samat 1,8 pistettä ottelua kohden. Tuolloin maajoukkueemme jäi Stuart Baxterin johdolla lohkossaan kolmanneksi Saksan ja Venäjän jälkeen.

Suomi pistekeskiarvo 2000-luku

EM-karsintoja edeltävät MM 2018 -karsinnat menivät puolestaan Suomelta onnettomasti, sillä karsintaottelujen 0,9 pisteen keskiarvo on 2000-luvun heikoin.

Kymmenessä EM-karsintaottelussaan Suomi teki kuusitoista maalia ja päästi kymmenen. Kolme edellistä arvokisakarsintaa olivat päättyneet negatiiviseen maalieroon.

Suomi maalikeskiarvot 2000-luku

Edellisen kerran Suomella oli ennen näitä EM-karsintoja ollut karsintalohkossaan positiivinen maaliero vuoden 2008 EM-kisakarsinnoissa, kahdesti tämän jälkeen Suomi on tosin päättänyt kisakarsintansa nollamaalieroon.

Markku Kanervan edeltäjän Hans Backen päävalmentajakaudella alkanut vuoden 2018 MM-kisojen karsinta oli todella heikko, kun taas Kanervan aikana maajoukkue on ottanut pisteitä parhaalla tahdilla kymmeneen vuoteen ja selvisi ensimmäistä kertaa miesten arvokisoihin. Mielenkiinto herää väkisinkin, mitä muutoksia joukkueen pelaamisessa on tapahtunut, kuitenkin suhteellisen lyhyessä ajassa. Seuraavassa vertailua näiden kahden karsintaurakan välillä.

Puolustus

EM 2020 -karsinnoissa Suomi päästi kahdeksan maalia (plus kaksi rangaistuspotkuista). Edellisissä karsinnoissa päästettyjä maaleja oli kaksitoista (+ 1 rp). Laukausmäärät olivat samat molemmissa karsinnoissa, sillä vastustajat pääsivät laukomaan keskimäärin 12,4 kertaa ottelua kohden niin EM 2020- kuin MM 2018 -karsinnoissakin (luvut eivät pidä sisällään rangaistuspotkuja).

Samaten, molemmissa karsinnoissa Suomen vastustajat loivat tismalleen yhtä paljon maaliodottamaa, yhteensä 13,7 karsintojen kymmenessä ottelussa. Samalla maaliodotusarvolla Suomi siis päästi yksissä karsinnoissa kahdeksan maalia ja toisissa kaksitoista. Tässä mainio esimerkki sattuman roolista jalkapallossa.

Kymmenen ottelun mittainen arvokisakarsinta on aikavälinä melko lyhyt, joten tämän kaltaisia toteuman poikkeamia odotusarvoista voi hyvin tapahtua. Pidemmässä sarjassa toteutuneet maalit ovat yleensä lähellä maaliodotusarvoja.

Käytännössä siis Suomi ylisuoritti puolustuspäässään lähes kuuden maalin verran suhteessa xG:hen menestyksekkäässä EM-karsinnassa, kun taas edellisissä karsinnoissa toteuma oli lähempänä odotusarvoa hieman alisuorittaen. Vastustajien maalintekoyrityksistä vain 6,5 % upposi EM-karsinnoissa maaliin, mikä on reippaasti vähemmän kuin laukausten konversioprosentti keskimäärin, noin 10 %. MM-karsinnoissa vastustajien konversio oli ”normaalimpi” 9,7 %.

Suomen mainiota puolustussuoritusta EM-karsinnoissa voi pitää hivenen onnekkaana, mutta onnea tarvitaankin, mikäli kisoihin aikoo päästä.

Suomen puolustajien onnistui blokata EM-karsinnoissa vastustajien maalintekoyritykset hieman MM-karsintoja paremmin, kun 29,0 % vastustajien maalintekoyrityksistä saatiin nyt blokattua edelliskarsintojen 25,8 prosentin sijaan.

Hyökkäys

Jos puolustuksen laukaus- ja xG-tilastot olivat hämmästyttävän samanlaiset kaksissa viimeisissä arvokisakarsinnoissa, niin samaa ei voi sanoa hyökkäyspään tilastoista. Niissä nimittäin tapahtui merkittävää parannusta.

Suomi teki EM 2020 -karsinnoissa kolmetoista maalia (+ 3 rp), kun edellisissä karsinnoissa tehtyjä maaleja oli vain yhdeksän.

MM 2018 -karsinnoissa Suomi loi maalintekoyrityksiä keskimäärin 8,9 per ottelu, EM-karsinnoissa laukausmäärä nousi lähes kahdella lukemiin 10,8 ottelua kohden.

MM-karsinnoissa Suomi sai luotua maaliodottamaa 0,91 per ottelu, mutta EM-karsinnoissa Suomen keskimääräinen xG per ottelu oli 1,56. Suomen luoma maaliodotusarvo nousi siis peräti 70,6 prosenttia!

Suomi laukaukset MM 2018 ja EM 2020

Sen lisäksi, että Suomi laukoi enemmän ja loi enemmän kokonaismaaliodottamaa, myös maalintekoyritysten keskimääräinen laatu parani. MM-karsinnoissa maajoukkueen keskimääräinen maaliodottama laukausta kohden oli 0,103, EM-karsinnoissa vastaava lukema oli 0,144. Maalipaikkojen keskimääräiset maaliodotusarvot paranivat näin ollen 40,6 prosenttia.

Yllä olevassa laukauslämpökartassa näkyykin hyvin laukausten lähtösijainnit, kuinka EM-karsinnoissa maalintekoyrityksiä saatiin luotua edelliskarsintoja enemmän parhaille maalintekopaikoille maalin eteen.

Teemu Pukki oli maajoukkuenipun ahkerin laukoja, hänen jalastaan tai päästään lähti keskimäärin 3,2 maalintekoyritystä pelattua 90 minuuttia kohden. Yhteensä karsintojen kymmenessä ottelussa Pukki laukoi 32 kertaa. Maalia kohti laukauksia meni 1,7 per 90 minuuttia.

Suomi laukaukset EM 2020 pelaajat

Pukin tärkeys joukkueelle näkyy tässä kuvaajassa hyvin. Seuraavaksi eniten maalintekoyrityksiä oli Robin Lodilla, 18. Suhteessa peliminuutteihin Pukin jälkeen eniten EM-karsinnoissa laukoi Tim Sparv, jolla maalintekoyrityksiä oli 1,9 pelattua 90 minuuttia kohden.

Lod ei laukauksillaan päässyt karsinnoissa maalien makuun, mutta maaliin johtaneita syöttöjä hänelle kertyi kolme. Hän myös oli maajoukkueen ahkerin syöttäjä maalintekoyrityksiin, keskimäärin Lod antoi 2,02 laukaukseen johtanutta syöttöä pelattua 90 minuuttia kohden.

Suomi syötöt maalintekoyrityksiin ohitukset EM 2020 pelaajat

Eniten onnistuneita ohitusyrityksiä Suomen joukkueesta oli Glen Kamaralla, joka ohitti vastustajansa kuljettamalla keskimäärin 3,6 kertaa pelattua 90 minuuttia kohden. Toiseksi eniten ohituksia oli Pyry Soirilla (3,2) ja kolmanneksi eniten Lodilla (3,1).

Mainitaan, että yllä olevassa kuvaajassa on minuuttileikkuri tehnyt inhottavan tempun Lassi Lappalaiselle, jolle peliminuutteja EM-karsinnoissa kertyi 265. Lappalaisella onnistuneita ohitusyrityksiä oli nimittäin 4,4 pelattua 90 minuuttia kohden ja syöttöjä maalintekoyrityksiin 1,4.

Ohitusyrityksiä Suomen pelaajilla oli yhteensä 26,2 ottelua kohden (15,1 onnistunutta ohitusta), MM-karsinnoissa vastaava lukema oli 19,0 (10,1 onnistunutta).

Suomi eteni EM-karsinnoissa hyökkäysneljännekselleen keskimäärin 40,3 kertaa ottelua kohden ja vastustajan rangaistusalueelle 16,0 kertaa per ottelu. MM-karsinnoissa hyökkäysneljännekselle oli edetty 33,0 kertaa ottelua kohden ja vastustajan boksiin pallo pelattiin keskimäärin 11,1 kertaa per ottelu.

MM-karsinnoissa Suomella oli keskimäärin 13,4 vastahyökkäystä ottelua kohden. EM-karsinnoissa määrä laski 10,1 vastahyökkäykseen per ottelu.

Syötöt ja pallonhallinta

EM-karsinnoissa Suomi syötti keskimäärin 564 syöttöä ottelua kohden, MM-karsinnoissa vastaava määrä oli 428 syöttöä per ottelu. Myös syöttöprosentti oli EM-karsinnoissa parempi, 86,9 %, kun edelliskarsinnoissa syötöt menivät perille 80,6 prosentin tarkkuudella.

Syöttötempokin oli EM-karsinnoissa hieman tiuhempi, sillä Suomi syötti keskimäärin 18,6 syöttöä jokaista pallonhallintaminuuttia kohden, MM 2018 -karsinnoissa syöttöjä oli 17,8.Suomi syötöt EM 2020 pelaajatPelaajista eniten syöttöjä suhteessa peliminuutteihin oli Kamaralla, joka syötti 76,1 kertaa pelattua 90-minuuttista kohden. Myös Kamaran syöttöprosentti 94,2 % oli Suomen joukkueen paras.

Kahden vuoden takaisissa karsinnoissa Suomi antoi keskimäärin 10,5 keskitystä ottelua kohden. EM-karsinnoissa keskitysten kautta haettiin maalintekopaikkoja harvemmin, sillä keskitysten ottelukohtainen määrä putosi yli kolmella ollen 7,2 per ottelu.

Suomi hallitsi palloa 51,3-prosenttisesti EM-karsintaotteluissaan, ja pallo oli Suomen pelaajilla keskimäärin 30 minuuttia ja 15 sekuntia ottelua kohden. Roima muutos edellisiin karsintoihin, joissa Suomen keskimääräinen pallonhallinta oli 44,0 % ja pallo oli suomalaisilla tasan 24 minuuttia per ottelu.

Teemu Pukki

Pukkia on loistavasti sujuneiden maajoukkue- ja seurajoukkueotteluiden myötä nostettu isosti jalustalle, mikä tuntuu näin joukkuelajissa ehkä hieman epämukavalta ja epäreilulta suhteessa joukkuetovereihinsa. Toisaalta Pukin panosta joukkueen hyökkäyksessä ei kai voi olla korostamatta. Jo aiemmin Pukki nostettiin esiin maalintekoyrityksissä, mutta jatketaan Pukin numeroista vielä hieman ja otetaan mukaan vertailu edellisiin karsintaotteluihin.

Suomen ykköshyökkääjä teki EM-karsinnoissa seitsemän maalia (+ 3 rp) Suomen kolmestatoista maalista (+ 3 rp), eli prosenteiksi muutettuna Pukki iski 53,8 % Suomen osumista. Pukki laukoi 29,6 % Suomen kaikista maalintekoyrityksistä ja hänen kokonaismaaliodottamansa oli 35,6 % Suomen luomasta maaliodottamasta (luvuissa ei rangaistuspotkuja).

MM 2018 -karsinnoissa Pukki teki vain kaksi maalia (22,2 % Suomen maaleista), laukoi 13,5 % Suomen laukauksista ja vastasi 19,1 % Suomen luomasta maaliodottamasta.

Teemu Pukki MM 2018 EM 2020

Pukki laukoi ahkerammin, loi enemmän maalintekouhkaa xG:n muodossa, pääsi paremmille maalintekopaikoille, konvertoi maalintekoyrityksensä paremmalla prosentilla maaleiksi, oli enemmän mukana maalipaikkojen syöttäjänä ja niin edelleen. Käytännössä siis Pukista saatiin aivan mielettömästi enemmän irti menneissä EM-karsinnoissa kuin kahta vuotta aiemmin. Mahtava kehitys.

Markku Kanerva

Kanerva on kilpailullisissa otteluissaan maajoukkueen vakituisena päävalmentajana ottanut keskimäärin 1,73 pistettä ottelua kohden. Vain Roy Hodgson on viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana toimineista päävalmentajista pysynyt kautensa loppuun asti lähes yhtä hyvällä tasolla omissa 14:ssä karsintaottelussaan. Hodgsonin alaisuudessa Suomi sai keskimäärin 1,71 pistettä per ottelu.Suomi päävalmentajien pistekeskiarvot 1996-2019

Kanervaa päävalmentajana edeltänyt Backe jäi neljässä karsintaottelussaan yhteen ainoaan pisteeseen, jolloin ottelukohtaiseksi keskiarvoksi tuli vain 0,25. Backea aiemmin Suomen päävalmentajana toimi Mixu Paatelainen, jonka johdolla Suomi otti 20:ssä ottelussaan yhtä monta pistettä.

 

Lähde: InStat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s