Milloin Veikkausliiga-pelaajat syntyvät?

Suhteellisen iän ilmiötä on tutkittu paljon. Sen mukaan samana kalenterivuonna syntyneet juniori-ikäiset pelaajat ovat toisiinsa nähden eriarvoisessa asemassa riippuen pelaajan syntymäajasta. Tammikuussa syntyneet pelaajat ovat lähes vuoden vanhempia kuin joulukuussa syntyneet ja siksi usein fyysisesti kehittyneempiä. Alkuvuonna syntyneet pelaajat usein ovatkin suhteessa väestöön yliedustettuina piirijoukkueissa ja juniorimaajoukkueissa, ja ilmiö näkyy myös aikuisten ammattiurheilussa.

Itse suhteellisen iän ilmiöön en tässä syvenny sen tarkemmin. Asiasta löytyy verkosta hyvin tietoa, myös englanniksi (relative age effect, RAE). Jesse Saarinen kirjoitti ilmiöstä vuosi sitten hienon jutun Jalkapallolehteen. Halusin katsoa miten ilmiö toteutuu Veikkausliigassa, ja tutkin liigapelaajien syntymäajat kausilta 1990–2015.

Veikkausliiga_syntymäkuukaudet_1990-2015

Suhteellisen iän ilmiö näkyy myös Veikkausliigassa. Alkuvuonna syntyneitä pelaajia on pelannut liigassa enemmän kuin loppuvuonna syntyneitä.

Kun tarkastellaan vain suomalaispelaajia, ovat erot alkuvuoden hyväksi vielä vähän suurempia. Kaikista suomalaisista Veikkausliiga-pelaajista noin 55 % on syntynyt vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ja noin 45 % loppuvuoden aikana.

Veikkausliiga_syntymäkuukaudet_1990-2015_FIN

Suomen väestöstä vuoden kolmena viimeisenä kuukautena syntyy muita vuosineljänneksiä hieman vähemmän lapsia, mutta ihan näin suuri ero ei ole (tammikuu–maaliskuu 25,1 %, huhtikuu–kesäkuu 26,3 %, heinäkuu–syyskuu 25,3 %, lokakuu–joulukuu 23,3 %, lähde Tilastokeskus, vuosina 1960–1999 syntyneet lapset).

Suomalaisten Veikkausliiga-pelaajien syntymäkuukaudet eivät aina ole olleet alkuvuosipainotteisia. 1990-luvulla vuosineljännekset olivat eri lailla painottuneet ja vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana syntyneitä pelaajia oli lähes yhtä paljon kuin loppuvuoden (tammikuu–kesäkuu 49,6 % ja heinäkuu–joulukuu 50,4 %).

Veikkausliiga_syntymäkuukaudet_kausittain_1990-2015

2000-luvulla luvut ovat olleet alkuvuoden osalta 55,9 % ja loppuvuoden 44,1 %. Trendi alkuvuosipainotteisuuteen on selvä, sillä pelkästään 2010-luvun Veikkausliiga-kausien aikana alkuvuonna syntyneitä pelaajia on ollut 58,1 % ja loppuvuonna syntyneitä 41,9 %.

Yksi selittävä tekijä vuosituhannen vaihteen vuosina käynnistyneeseen muutokseen on tapa, jolla ikäluokkia on jaoteltu. Ennen vuotta 1987 juniori-ikäluokat muodostettiin Suomessa elokuu–heinäkuu-rytmillä ennen kuin päätettiin siirtyä käyttämään kalenterivuotta.

1990-luvun Veikkausliiga-kausina alkuvuosipainotteisuutta ei ole nähtävissä, sillä tuon ajan pelaajat olivat vielä vanhan ikäluokkajaottelun kasvatteja. Ikäluokkajaottelun muututtua ja suhteellisen iän ilmiön toteutuessa ovat samalla myös Veikkausliiga-pelaajien syntymäkuukaudet vähitellen muovautuneet alkuvuosipainotteiseksi.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s