Veikkausliigan kausikoosteen toinen osa, jossa käsittelyssä syötöt ja pallonhallinta.
Veikkausliiga-kauden 2017 syöttö- ja pallonhallintatilastoja hallitsivat VPS ja HJK. Vaasalaisten osalta ei tämä kovin suurena yllätyksenä tule, niin paljon joukkueen pelitavasta on kirjoitettu ja puhuttu, sitä on kehuttu ja parjattu. Ja olihan HJK:kin sen verran ylivoimainen, että ihan puun takaa eivät korkeat pallonhallinta- ja syöttöprosentit tulleet.
VPS:n lukemat ovat todella huimat. Joukkueen keskimääräinen pallonhallintaprosentti ottelua kohden oli 63 % ja syöttöprosentti 89,8 %. Kovia lukuja mihin tahansa sarjaan. Verrataan vaikka Ruotsin Allsvenskaniin, jossa päättyneellä kaudella eniten palloa piti hallussaan Malmö, 56,5 %. Tarkimmat syötöt puolestaan oli Östersunds FK:lla, jonka syötöt menivät 85,5-prosenttisesti perille. Bundesliigassa tällä kaudella Bayern Münchenin pallonhallintaprosentti on ollut 62,7 % ja syöttöprosentti 88,1 %.
VPS oli pallonhallinnan kärjessä myös kaudella 2016, jolloin se piti palloa hallussaan keskimäärin 57-prosenttisesti. HJK:kin kasvatti pallonhallintaansa kaudelle 2017 (55 % -> 61 %. Edelliskaudella toiseksi eniten palloa hallussaan pitäneen SJK:n pallonhallinta puolestaan laski neljällä prosenttiyksiköllä (55 % -> 51 %).
VPS syötti keskimäärin 686 syöttöä ottelua kohden, seuraavaksi eniten niitä oli HJK:lla, 544. Veikkausliigassa ei mikään joukkue ole latonut VPS:n kaltaisia lukemia ainakaan viimeisen viiden kauden aikana, kun InStat on sarjaa tilastoinut. Lähimmäksi pääsee kauden 2014 HJK, joka syötti keskimäärin ottelua kohden 620 syöttöä, joista 84 % omille.
Vähiten syöttöjä ottelua kohden oli Ilveksellä, joka syötti keskimäärin 394 kertaa. Pudotus kauteen 2016 oli melkoinen, tuolloin Ilveksellä oli keskimäärin 444 syöttöä per ottelu.
Kuten vaikka kaudella 2016 saatiin huomata, ei pallonhallinta yksistään takaa mitään. IFK Mariehamn voitti Suomen mestaruuden, vaikka se piti palloa hallussaan liigajoukkueista vähiten.
Alla olevasta kuvasta nähdään, että kauden 2017 VPS on Veikkausliigassa melkoinen outlier, joka hallitsi palloa ylivoimaisesti suhteessa vastustajaansa mutta joka ei onnistunut jalostamaan pallonhallintaansa riittävän suureksi maaliodottamaksi (expected goals, xG).
HJK:n kohdalla taas pallonhallinnan ja maalinteon uhkan yhtälö toimii, sillä se piti palloa reilusti vastustajiansa enemmän, ja samalla se loi ylivoimaisesti eniten maaliodotusarvoa.
Veikkausliiga on kuitenkin viime kaudet ollut sarja, jossa pallonhallinnan rooli suhteessa menestykseen on ollut melko pieni. Alla olevassa kuvassa on joukkueiden pallonhallintaprosentit ja pistekeskiarvot kausilta 2013–2017.
Yhteys näiden kahden muuttujan välillä on hyvin vähäinen, ja vaikka kauden 2017 VPS poistettaisiin aineistosta kokonaan, ei tilanne isossa kuvassa juuri muuttuisi. Veikkausliigassa ovat menestyneet yhtä lailla joukkueet, jotka ottavat pallonhallinnasta otteen kuin joukkueet, jotka pitävät palloa suhteellisen vähän.
Kun katsotaan Veikkausliiga-joukkueiden keskimääräisiä pallonhallintajaksojen kestoja sekä syöttöjen pituuksia, nähdään, että kolmea joukkuetta lukuun ottamatta ne olivat hyvin samankaltaisia.
VPS:n oma selkeä pelillinen identiteetti käy myös tästä varsin selväksi. Joukkueen pallonhallintajaksojen kestot ovat kaudesta 2016 kasvaneet edelleen (16,1 -> 22,7 sekuntia), samalla syöttöjen pituudet ovat lyhentyneet (18,8 -> 17,7 metriä)
HJK tekee asioita VPS:n kanssa samansuuntaisesti mutta ei ihan niin radikaalisti, mutta selvä halu pelata jalkapalloa pallonhallinnan kautta näkyy tässäkin.
SJK onnistui vielä poikkeamaan hieman muusta ryhmästä, mutta loput yhdeksän joukkuetta muodostavat ryppään, jossa pallonhallintajaksot kestävät keskimäärin lähes yhtä kauan ja jossa syötöt ovat keskimäärin lähes yhtä pitkiä. IFK Mariehamnilla oli edelliskauden tapaan sarjan pisimmät syötöt.
VPS:llä, HJK:lla ja SJK:lla oli sarjan keskimäärin pisimmät pallonhallintajaksot, ja ne myös etenivät muita joukkueita hitaammin kohti vastustajan maalia, kun tarkastellaan eteenpäin menevien syöttöjen osuutta kaikista syötöistä. Kolmikko kuitenkin eroaa toisistaan merkittävästi, kun verrataan niiden luomia maalipaikkoja. HJK:n maaliodottama oli selvästi näistä kolmesta korkein ja SJK:n sarjan keskiarvoa. VPS:n maaliuhka oli xG:n muodossa sarjan alhaisimpia.
Kauden 2016 nopeimmin edenneet joukkueet IFK Mariehamn ja RoPS olivat kärkikolmikossa tänäkin vuonna. Vain sarjasta pudonnut JJK pääsi kiilaamaan joukkueiden väliin.
KuPS:n, FC Interin, FC Lahden ja IFK Mariehamnin kannattajat saivat nauttia joukkueista, jotka etenivät keskimääräistä liigajoukkuetta nopeammin kohti vastustajan maalia ja jotka myös saivat luotua keskimääräistä enemmän maaliodottamaa.
Nämä joukkueet olivat samoja, jotka myös keskittivät eniten Veikkausliiga-kaudella 2017. Inter keskitti ylivoimaisesti useimmin, ja sarjassa eniten keskittänyt pelaaja (vähintään 1000 peliminuuttia) oli Mika Ojala, jonka jalasta lähti keskimäärin 5,6 keskitystä pelattua 90 minuuttia kohden.
VPS ja Ilves olivat ainoat joukkueet, jotka keskittivät alle kymmenen kertaa ottelua kohden. Selkeä pelitavallinen valinta, mistä kertoo sekin, että tämä kaksikko keskitti liigan vähiten myös sekä kaudella 2016 (VPS 6,8 ja Ilves 8,5) että kaudella 2015 (VPS 10,9 ja Ilves 11,4).
Ilveksen hyökkäykset etenivätkin liigajoukkueista suhteessa eniten kentän keskustan kautta, PS Kemin toiseksi eniten ja VPS:n kolmanneksi. Suhteessa vähiten kentän keskikaistalta hyökkäsivät sarjatasoa alemmaksi kauden päätteeksi vaihtaneet HIFK ja JJK.
Suhteellisesti eniten vasenta laitaa käytti HJK, erinomaisen Juha Pirisen johdolla. Oikeaa laitaa puolestaan eniten hyödynsivät IFK Mariehamn, JJK, KuPS ja Inter, joiden hyökkäykset kulkivat vähintään 40-prosenttisesti oikeaa laitakaistaa pitkin, maarianhaminalaisilla lähes 45-prosenttisesti.
Liigajoukkueet etenivät kaudella 2017 keskimäärin vasemmalta 35,1 %, keskeltä 26,7 % ja oikealta 38,2 % hyökkäyksistään. Oikean laitakaistan painotus on tuttua aiemmilta liigakausilta, mutta suhteessa näin paljon ei edellisinäkään kausina oikeaa laitaa ole käytetty. Kausien 2013–2016 keskiarvot ovat vasemmalla 34,0 %, keskellä 29,2 % ja oikealla 36,8 %. Yhdelläkään neljällä aiemmalla kaudella ei vasemmalta ole hyökätty enemmän kuin oikealta.
Lue myös:
Veikkausliiga 2017, osa 1 – maalintekoyritykset
Veikkausliiga 2017, osa 3 – puolustuspeli
Kuntopuntari 